Hartwall aloitti toimintansa Pohjoismaiden ensimmäisenä kivennäisvesitehtaana, kun filosofian tohtori, vuorikomissaari Victor Hartwall sai senaatilta luvan valmistaa ja myydä lämpimiä ja kylmiä kivennäisvesiä 2.2.1836. Toiminta käynnistyi Sederholmin talossa Helsingin Senaatintorilta.
Victor Hartwall osallistui myös Helsingin Kaivopuiston ja Kaivohuoneen perustamiseen. Kesäkuun 5. päivä vuonna 1838 kylpylä- ja terveyslaitos Wesilä aloitti toimintansa Kaivopuiston Kaivohuoneella. Siellä mm. Pietarista ja Tukholmasta saapuneille kylpylävieraille tarjoiltiin Hartwallin valmistamia terveysvesiä.
Mineraalivettä vaunuista ja vesikioskeista
Victorin poika August Ludvig Hartwall jatkoi isänsä työtä ja toi vedet Helsingin katukuvaan. Vesiä myytiin ensin erillisistä vaunuista, myöhemmin vesikioskeista, joissa myytiin terveellistä kuplivaa mineraalivettä. Vuosina 1865 ja 1866 hän rakennutti koristeellisia kioskeja nykyiselle Kauppatorille, Esplanadille ja Kaivopuistoon. Aiemmin lähes lääkkeenomaiseksi mielletty terveysvesi muuttui nyt myös seurustelujuomaksi. Samalla syntyivät myös virvoitusjuomat sekoittamalla kivennäisvettä sokeripitoiseen mehuun.
Hartwallin vesien laatu huomattiin myös maan rajojen ulkopuolella. Vuonna 1866 Tukholman ensimmäisessä pohjoismaisessa teollisuusnäyttelyssä Hartwall palkittiin kunniadiplomilla ’maultaan puhtaasta ja erittäin poreilevasta vedestä’.
Makeat virvoitusjuomat valtaavat alaa
Aika 1800-luvun lopulta aina toiseen maailmansotaan asti oli siirtymistä käsityöstä teollisuudeksi. Lisääntynyt kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kysyntä merkitsi uuden tuotantokapasiteetin rakentamista ensin Helsingin Kalevankadulle ja myöhemmin Malminkadulle.
Ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui myös makeiden virvoitusjuomien varsinainen läpimurto. Vuodesta 1913 vuoteen 1916 niiden valmistus nousi 750 000 pullosta 1 850 000 pulloon. Saamaan aikaan markkinoille tulivat myös ensimmäiset varteenotettavat kilpailijat, ja vuonna 1930 alan toimijoita oli jo 55. Hartwall pärjäsi lamasta ja kovasta kilpailusta huolimatta pitkälti korkean laatunsa ja hyvän palvelunsa ansiosta. Vuonna 1938 yhtiö oli jo suuryritys, kun valmistuksessa ylitettiin ensimmäisen kerran 10 miljoonan pullon vuosiraja.
Toisen maailmansodan niukkuuden jälkeen alettiin jälleen kehittää uusia juomia. Aito Oikea Hartwall Jaffa tuli markkinoille jo vuonna 1949. Hartwall Jaffa laajeni pian kokonaiseksi tuoteperheeksi eri makuvariantteineen, ja on yhä tänään markkinoiden ykkönen omassa hedelmävirvoitusjuomien tuoteryhmässään. Se on myös suomalaisten eniten arvostama virvoitusjuoma.
Helsingin olympialaisten vuonna 1952 Coca-Cola saapui maahamme. Hartwall teki sopimuksen juoman valmistuksesta ja jakelusta Helsingin ympäristössä vuonna 1956. Jälleen oli aika siirtyä ajanmukaisempiin ja markkinoita vastaaviin tuotantotiloihin. Toiminta Helsingin Konalan tehtaalla alkoi 15. toukokuuta 1962.
Yritysostoin panimotoimintaan
Panimoalalle Hartwall siirtyi vuonna 1966, kun se osti Karjala-olutta valmistavan Lappeenranta-Lauritsalan panimon. ’Karjalasta kajahtaa’ –iskulauseella olut valloitti markkinat. Menestystä siivitti myös Neuvostoliiton Suomen suurlähettilään Kovalevin julkinen paheksunta Karjala-pullon etiketin miekkaa ja sapelia vastaan. Panimotoimintaan yritys siirtyi juuri oikeaan aikaan: keskioluen myynti vapautui vuonna 1969.
Panimohankinnat jatkuivat. Joulukuussa 1968 Hartwall osti Pohjanmaan johtavan panimon Bockin Vaasasta, ja keväällä 1971 perinteikkään Auran panimo Kaarinasta. Yhteistyö Lapin Kulta –panimon kanssa oli alkanut jo vuonna 1965, jolloin Hartwall jakoi Lapin Kultaa markkina-alueellaan ja Lapin Kulta Hartwallin tuotteita Lapissa. Maaliskuussa 1980 Lapin Kullan koko osakekanta siirtyi Hartwallin omistukseen. Vuonna 1988 lahtelainen Mallasjuoma siirtyi Hartwallin omistukseen. Kahdesta yhtiöstä muodostui kotimaassa kertaheitolla niin vahva yhtiö, että se saattoi suunnata katseensa myös maamme rajojen ulkopuolelle.
Alan kansainvälistymisen pioneeri
Vuonna 1991 Hartwall perusti yhdessä ruotsalaisen Pripps Bryggeriet –konsernin kanssa Baltic Beverages Holding –nimisen yhtiön, jonka toiminta-ajatuksena oli hankkia Baltian maista ja Venäjältä ja muista entisen Neuvostoliiton alueen maista enemmistöosuuksia panimoista, jotka ovat paikallisia markkinajohtajia, investoida niihin teknologiaa ja osaamista sekä vahvistaa niiden myynti-, markkinointi- ja jakelujärjestelmiä.
BBH hankki ensimmäisen panimonsa, virolaisen Sakun, vuonna 1991. Seuraavana vuonna BBH hankki enemmistöosuuden Latvian johtavasta panimosta Aldariksesta ja vuonna 1993 venäläisestä Baltikasta. Aina 2000-luvun alkuun yhtiö hankki panimoita lähes joka vuosi. Venäjällä, Baltian maissa ja Ukrainassa toimiva panimoyhtiö kasvoi kymmenessä vuodessa volyymissa mitattuna maailman viidenneksitoista suurimmaksi panimoyhtiöksi volyymin ollessa 2 383 miljoonaa litraa. Venäjällä ja Baltiassa BBH saavutti nopeasti markkinajohtajan aseman, Ukrainassa yhtiö kilpaili markkinoiden toisesta sijasta.
Vuonna 1994 yhtiön hallitus päätti hakea yhtiön A-osakkeidensa noteeraamista Helsingin Arvopaperipörssissä. Osaketta oli vuodesta 1989 noteerattu Arvopaperivälittäjien yhdistyksen ylläpitämällä OTC-listalla. Ulkomaisten sijoittajien voimakkaasti lisääntynyt mielenkiinto yhtiön osakkeita kohtaan oli yksi merkittävä syy noteerauspaikan vaihtohakemukselle. Hartwallin A-osakkeen ensimmäinen noteerauspäivä pörssissä oli 1.7.1994.
Vuonna 1999 Hartwall solmii yhteistyösopimuksen Pepsin kanssa. Yhteistyön myötä Pepsin markkinaosuus Suomessa on kasvanut huomattavan korkealle moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.
Uuden askeleen juomamarkkinoilla Hartwall otti jälleen vuonna 2002, kun se fuusioitui isobritannialaisen Scottish & Newcastlen kanssa ja vetäytyi Helsingin arvopaperipörssistä. Heinekenin ja Carlsbergin ostettua Scottish & Newcastlen S&N:n toiminnot Isossa-Britanniassa, Portugalissa, Belgiassa ja Suomessa siirtyivät Heinekenin omistukseen 29.4.2008 alkaen. Hartwall on nyt siis osa Heineken-konsernia, joka on Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin panimo volyymilla mitattuna.
Juoma-alan innovatiivinen suunnannäyttäjä
Hartwallin monivuotinen rakennushanke ja maamme elintarviketeollisuuden mittavin investointi saatiin päätökseen vuonna 2003, kun Hartwall Lahden huippumoderni tuotantolaitos ja logistiikkakeskus valmistui. Investoinnilla Hartwall on varautunut juomateollisuuden tulevaisuuden haasteisiin ja varmistanut yhtiön toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn.
Tänä päivänä Hartwall on juoma-alan innovatiivinen suunnannäyttäjä Suomessa ja vahva bränditalo. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu oluita, siidereitä ja long drink -juomia, pullotettuja vesiä, virvoitusjuomia sekä yhä uudenlaisia muita juomia – Hartwall kehittää jatkuvasti uusia tuotteita markkinoille vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Esimerkkejä näistä ovat mm. Hartwall Novelle Plus -juomat, jotka sisältävät jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja.
Hartwallin tunnetuimmat tuotemerkit ovat Hartwall Jaffa, Hartwall Novelle, Upcider, Hartwall Original Long Drink sekä Lapin Kulta, Karjala, Foster's ja Heineken –oluet. Tytäryhtiö Hartwa-Traden kautta valikoimaan kuuluu myös satoja viinejä ja muita alkoholijuomia.