Talvinen tuuli puhaltaa Prahan vanhankaupungin keskustorilla. Toria reunustavat terassit ovat koleasta säästä huolimatta auki ja puolillaan ihmisiä. Olut virtaa lämmittimien alla ja iloinen puheensorina täyttää kuunvalossa kylpevän torin. On arkinen maanantai-ilta keskellä pimeintä talvea. Täältä on hyvä aloittaa kierros maailman olutpääkaupungissa. ”Na zdravi”, kuten paikalliset sanovat.
Tsekki on ylivoimainen ykkönen kaikessa, mikä liittyy olueen. Tsekissä juodaan eniten olutta henkilöä kohden – noin 160 litraa vuodessa, josta 20 litraa menee turistien kurkkuihin. Plzenin kaupunkiin perustettiin maailman ensimmäinen olutmuseo. Tsekit kirjoittivat maailman ensimmäisen oluen panemisen oppikirjan. Pilsner-tyyppinen olut kehitettiin alun perin Tsekissä, samoin Budweiser.
Ykkönen oluessa -listaan voidaan lisätä myös se, että Tsekki on ensimmäinen maa maailmassa, jonka presidentti on kirjoittanut näytelmän kokemuksistaan olutpanimon työntekijänä. Kyse on tasavallan ensimmäisen presidentin Vaclav Hávelin työkeikasta prahalaisessa panimossa vuonna 1974.
Resepti suuri salaisuus
Tsekki-oluet ovat voittaneet likimain kaikki alalla jaettavat palkinnot. Viime vuonna World Beer Cupissa USA:ssa palkittiin Krušovicen Imperial-olut.
”Oluen reseptin tietävät vain kaksi ihmistä maailmassa”, kertoo panimomestari František Šmíd työhuoneellaan Krušovicen panimolla.
Nämä kaksi ovat panimomestari itse sekä hänen assistenttinsa, tuleva panimomestari.
Šmíd on tehnyt olutta jo yli 40 vuotta. Hän asuu panimoalueella, kuten kaikki muutkin tsekkiläiset panimomestarit.
”Näin voin kuunnella ja haistella, että panimolla on kaikki kunnossa”, Šmíd sanoo virnistäen.
Huippumoderni panimo sijaitsee Krušovicen kylässä noin 50 kilometriä Prahasta länteen.
Tsekit ovat tehneet olutta 700-luvulta alkaen. Krušovicen panimossa oluenteko alkoi 1517. Maan hallitsija Rudolf II piti Krušovicen tuotteista niin paljon, että osti koko panimon vuonna 1583. Krušovicesta tuli kuninkaallinen panimo, jonka liikemerkkiä koristaa edelleen kruunu.
Tsekissä maaperä ja ilmasto ovat erityisen suotuisia maltaan ja humalan kasvatukseen – samalla tavalla kuin Ranskan maaperä ja ilmasto sopivat viinirypäleiden kasvattamiseen.
Šmíd muistuttaa, että suurin osa oluesta on vettä, joten myös veden merkitys oluen maulle on suuri. Krušovice-oluiden vesi saadaan vuoristoperäisestä lähteestä Křivoklátin metsästä läheltä Krušovicen kylää.
Krušovicen panimolla valmistuu päivittäin 1,2 miljoonaa pulloa tai tölkkiä olutta. Vuosituotanto on 1,2 miljoonaa hehtolitraa.
Panimon pihalta lähtee joka päivä 20 rekkakuormallista olutta janoisten tsekkien ja muiden eurooppalaisten tarpeisiin. Tuotannosta jo yli kolmannes menee vientiin. Viennin osuus on kasvussa, sillä kotimaassa kilpailu on vaikeutunut halpojen kuluttajahintojen takia. Vahvinta kysynnän kasvu on Venäjällä. Myös Skandinavia on nousussa. Yhtiön vientijohtaja Kateřina Zemanová sanoo, että Suomi on Krušovicelle hyvä markkina-alue. ”Tsekkiläisillä oluilla on Pohjoismaissa hyvä maine.”
Tsekkiläistä olutviisautta
Rudolf II piti Krušovicen oluesta aikanaan niin paljon, että julisti sen olevan hyväksi terveydelle. ”Terveysvalistus” on yhä osa Krušovicen markkinointia. Yhtiö suosittelee miehiä juomaan kaksi ja naisia yhden oluen päivässä.
Se on varmasti hyvä ohje, kunhan muistaa erään toisen tsekkiläisen olutviisauden. Sen mukaan vaalea olut kasvattaa mahaa, tumma rintoja. Niinpä tummaa olutta juovatkin Tsekissä lähinnä naiset.
Olut on muokannut myös tsekkiläistä keittiötä. Prahan oluttupien vakioannoksia ovat rasvaiset possupihvit, makkarat, gulassit ja erilaiset juustot. Ei ehkä niin terveellistä, mutta oluen kanssa maistuvaa. Tsekkiläisen kirjailijan Magdalena Dobromila Rettigovan kuuluisasta keittokirjasta vuodelta 1826 löytyy myös olutkeiton resepti.
Praha täynnä vaihtoehtoja
Praha on täynnä baareja, pubeja, ravintoloita ja oluttupia. Krušovice-ravintoloita ja oluttupia on yli 800 kappaletta. Kaikkien anniskelupaikkojen yhteenlaskettua lukumäärää voi vain arvailla. Paikalliset puhuvat tuhansista.
Läheltä keskustoria alkaa katu nimeltä Kozí. Sen varrella on huomaamaton ovi, jonka takaa kellarin uumenista löytyy ehta oluttupa täynnä iloista puheensorinaa. Sisään siis, olutravintola Kozičkaan.
Ravintolapäällikkö Petr Došek kertoo, että ulko-oven ei tarvitse olla huomiota herättävä, koska asiakkaat tuntevat paikan muutenkin. Kozička on ollut samalla paikalla jo 10 vuotta.
Došek on ollut alalla jo yli 20 vuotta. Olutkulttuuri on tuossa ajassa muuttunut paljon. ”Ennen ihmisillä oli enemmän aikaa juoda olutta – vaikka kyllä olutta kuluu edelleen ihan riittävästi”, Došek nauraa.
Omaa merkkiä ei vaihdeta
Tsekeille olut on iloinen asia, johon suhtaudutaan vakavasti mutta ei liian vakavasti – ovathan tsekit muutenkin kansanluonteeltaan melkoisia velmuja. He sanovat, että elämä on kevyttä siellä, missä olut virtaa.
Vakavaa oluessa on vain merkin valinta. Kun se on kerran valittu, sitä ei vaihdeta. Došek huomauttaa, että nuoret tosin alkavat lipsua olutuskollisuudesta, ja kokeilevat tuontioluita ja jopa viinejä.
”Tsekit ovat kuitenkin konservatiivisia oluen suhteen. Meilläkin on täällä tarjolla tuontiolutta, mutta sen myynti on aika vähäistä”, Došek sanoo.
Olut on Prahassa edelleen edullista. Keskustan liepeiltä tuopin saa 70–80 sentillä. Aivan ydinkeskustan turistipaikoissa olut saattaa maksaa yhtä paljon kuin Suomessakin.
Tsekissä oluen hintaa nostettiin 80-luvulla tunnetuin seurauksin. Menestysromaani Kunnon sotamies Švejkin kirjoittaja ja tasavallan kuuluisin olutsieppo Jaroslav Hašek heitti, että hallitus, joka nostaa oluen hintaa, kaatuu vuodessa.
Ja miten kävikään. Tsekin kommunistihallitus kaksinkertaisti oluen hinnan vuonna 1984. Kului vain viisi vuotta ja Tsekkoslovakian kommunistihallitus kaatui. Ja pian tämän jälkeen kaatui koko kommunistinen järjestelmä.
Aina aikaa yhdelle
Läheltä Vltava-jokea, Haštalka-kadun päästä löytyy yksi ehta kansankuppila Haštalský Dědek, joka on jo sulkenut hanansa. Kello on vartin yli yksitoista. Baarimikko huikkaa tiskiltä, että paikka on kiinni. Harmi. Takaisin lumisateeseen.
”Hei, ottaisitko kuitenkin vaikka pienen oluen”, baarimikko jatkaa ja päästää lumisen kulkijan sisään. Aina on aikaa yhdelle oluelle, baarinpitäjä virnistää ja ryhtyy laskemaan maanantai-illan saldoa. Iloinen puheensorina jatkuu väkeä puolillaan olevassa baarissa.
Paikat, josta olutta saa:
Pivnice Oluttupa tai kapakka, jossa myydään pääasiassa olutta.
Pivovar Panimoravintola, jossa myydään oman panimon olutta.
Hospoda Oluttupa, josta saa myös kunnon ruokaa.
Restaurace Oikea ravintola, jonka eroa edellisiin ei aina huomaa.
Tsekki-termit:
Černé = Tumma olut
Světlé = Vaalea olut
Řezané = Leikattu olut eli lasissa on puolet tummaa ja puolet vaaleaa olutta
Minne mennä oluelle?
Teksti: Manu Marttinen
Kuvat: Martin Kozak