Ale Muinaisesta viikinkikielestä tullut sana, kuten öl tai olut. Yleisnimi erityisesti brittityyppisille pintahiivaoluille, mutta rajataan usein muihin pintahiivaoluisiin kuin stoutit, portterit tai vehnäoluet.
Alkoholipitoisuus Etyylialkoholin määrä. Ilmoitetaan yleisimmin tilavuusprosentteina eli kuinka monta millilitraa etanolia on yhdessä desilitrassa tuotetta.
Alkoholittomat oluet Useimmiten lageriin pohjautuvia oluita, joissa alkoholi joko poistetaan normaalin olutkäymisen jälkeen tai käyminen järjestetään niin, ettei alkoholia juuri muodostu.
Aromihumala Humalalajike, jossa on runsaasti erilaisia humalan eteerisiä öljyjä eli aromiaineita.
B-vitamiinit Joitakin tämän ryhmän vitamiineja on runsaasti oluissa.
Bitter, Bitter Ale Vaalea tai vaaleahko, maultaan melko runsas ja humaloitu olut.
Bock Vahva vaalea tai tummahko lager.
Brown ale Mieto, keskitumma ale. Esim. Newcastle Brown Ale.
Brysselin pitsi Oluen vaahdosta lasin pintaan jäävät pitsimäiset jäljet. Runsas humala ja puhdas lasi parantavat tätä olueen kuuluvaa ominaisuutta.
Doppelbock, myös Eisbock Erittäin vahva lagerolut. Tuotteen nimi päättyy usein -ator loppuosaan. Esim. Eku 28 Kulminator, Salvator, Karjala Strong.
Dortmunder Melko vaalea, keskinkertaisesti humaloitu olut, vahvahko.
Dunkel ”Tumma” saksaksi. Kun müncheniläinen tilaa Dunklesin, hän tarkoittaa tummaa münchener-tyyppistä olutta.
EBC European Brewery Council. Kansallisten panimoteollisuusliittojen teknistieteellinen yhdistys, jolla alakomiteoita ja tieteellinen kongressi joka toinen vuosi.
EBC-asteikko Edellä mainitun järjestön määrittelemä oluen väriasteikko, jonka avulla voidaan määritellä myös maltaan väri.
Flavori Eri aistein muodostettava kuva, lähinnä tuoksun ja maun yhteisvaikutus.
Hanaolut Tynnyriolut, tarjoillaan aina oluthanojen kautta.
Humala Kaksikotinen maustekasvi. Neitseellistä hedekukintoa käytetään yleisesti oluen maustamiseen. Humalan katkeroaineet tekevät oluen hieman kuivemmaksi ja miellyttäväksi nauttia.
Jälkihumalointi Lisätään humalapuristeita (katkeroita ja erityisesti humalan aromia) tynnyriin juuri ennen niiden sulkemista ja toimitusta pubiin.
Kalja Perinteisesti kotona tehty, miedompi, useimmin tummahko suodattamaton ja heikosti käynyt olut.
Kantavierre Maltaasta veteen liukeneva uute, pääasiassa sokerien liuos, joka suurimmalta osalta käy olutkäymisessä alkoholiksi ja hiilidioksidiksi.
Karamelli- eli kristallimallas Erikoisoluissa, kuten bockissa tai amber lagerissa käytetty makea mallas. Väri on parhaimmillaan punertava ja maku rikas. Olut ei ole kuitenkaan makea.
Katkero Humalassa olevien happojen humulonien ja lupulonien liukenemistuotteiden maistuva aikaansaannos. Oluen tärkeä ominaisuus on katkeropitoisuus.
Keittohuone Paikka, jossa oluen valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa rouhittu mallas sekoitetaan veteen. Syntyy erilaisia sokereita eli valmistetaan vierre.
Käymisaste Ilmoittaa sen, kuinka suuri osa vierteen uutemäärästä (läh. sokereista) käy alkoholiksi. Ilmoitetaan tavallisesti prosenttilukuna.
Lager Yleisnimi pohjahiivaoluille, tulee varastoa tarkoittavasta lager-sanasta. Pohjahiivaoluet on tehty käyttämällä alhaisissa lämpötiloissa. Valtaosa suomalaisista oluista ja tuontioluista kuuluu tähän ryhmään. Esim. Lapin Kulta, Karjala, Foster’s.
Mallas Oluen valmistusaine, josta tulee vierteen sokerit, jotka hiiva sitten käyttää mm. alkoholiksi. Erilaisia, eri värisiä, erilaisen aromin antavia maltaita on vähintään kymmenkunta, kuten kaikissa oluissa käytettävä ohramallas ja vehnäoluissa lisäksi vehnämallas.
Münchener Vaalea (Helles) tai tumma (Dunkles), maltainen, keskivahva olut, joka ei ole kovin makea. Valmistuksessa käytetään tummahkoja Münchener-maltaita. Esim. 1836 Classic All Malt Lager, Lapin Kulta Jouluolut.
Oktoberfest Olutjuhla syys-lokakuussa. Juhlitaan etenkin Saksassa.
Olut Käymisellä tehty juoma, jossa on käytetty ensisijaisesti viljamallasta ja maustettu humalalla. Murresanastossa monesti tehdastekoinen juoma, kotitekoinen oli kaljaa.
Pale Ale Ale-tyypin kantaolut. Olut on nimensä vastaisesti usein tummahko. Alun perin tehty runsaasti kalsiumsulfaattia sisältävään veteen Burton-on-Trentissä, muualla tehdessä vesi ”burtonoidaan”.
Pilsener, pilsner, pils Vaalea täysmallasolut, maustettu runsaasti humalalla ja tehty pehmeään veteen. Esim. Pilsner Urquel. Ei ole suomalainen ns. ykkösolut.
Pintahiivaolut Olut, joka valmistetaan pintahiivakäymisellä ja käytetään korkeammassa lämpötilassa. Näin hiiva nousee oluen pinnalle käymisen edistyessä, josta se ”kuoritaan” pois. Olut on aromaattisempaa kuin pohjahiivaolut. Hedelmäiset sävyt yleisiä.
Pohjahiivaolut Kun 1800-luvun puolenvälin jälkeen olutkäyminen siirrettiin kellareihin, lämpötilojen tasoittamiseksi, hiiva käyttäytyikin eri lailla. Alhaisessa lämpötilassa se ei noussutkaan pinnalle, vaan laskeutui käymisen edistyessä tankin pohjalle. Pohjahiivaolut tehdään tästä tankin pohjalle jääneestä hiivasta.
Porter, portteri Stoutin tapainen, hieman kevyempi ja vahvasti humaloitu pintahiivaolut Lontoon seuduilta. Tehdään myös pohjahiivalla mm. Baltiassa. Valmistuksessa käytetään myös usein paahdettua ohraa. Olut on syntynyt Lontoon kantajien (porter) tavasta sekoittaa stoutia ja paria eri alea, kunnes eräs panimomies keksi aloittaa valmiin ”seoksen” tekemisen yhtenä keitoksena.
Raakavilja Valmistuksessa käytettävä muu uutelähde kuin mallas. Joskus käytetään pienempää määrää puhdasta ohratärkkelystä, maissia, riisiä tms.
Reinheitsgebot Alun perin keskieurooppalainen verolaki, jolla myös säädettiin oluen raaka-aineista (vesi, ohra ja humalat) ja anniskelusta eri tilanteissa. Hiivaa ei mainita, koska sitä ei tunnettu.
Sahti Suomalaisperäinen olut, kaljaa vahvempi. Nykyään vahva, pääasiassa kotona tehtävä pitojuoma. Saanut EU:lta nimisuojan eli sahti-nimitystä ei saa käyttää muusta kuin Suomessa valmistetusta oluesta.
Stout Hyvin tumma pintahiivaolut. Tummien maltaiden ohella jopa paahdettua mallastamatonta ohraa. Tyypillistä myös erittäin runsas humalointi.
Täysmallasolut Jos oluen valmistuksen ainoana uutelähteenä on mallas, eli raakaviljaa ei lainkaan käytetä, puhutaan täysmallasoluesta.
Uute Maltaasta (ja raakaviljasta) veteen vierteenvalmistuksessa liukeneva osa. Pääsääntöisesti erilaisia sokereita, hieman muita hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Valtaosan tästä hiiva käyttää alkoholiksi, hiilidioksidiksi ja aromiaineiksi.
Vaahtokukka Olutlasissa oluen pinnalle syntyvä vaahtomuodostelma. Parhaimmillaan pienikuplainen, rosoinen ja väriltään aina valkoinen. Hyvään vaahtoon vaikuttavat oluen valkuaisaineet, humala ja lasin puhtaus.
Vierre Maltaasta (ja raakaviljasta) veteen liukeneva osa eli uute.
Väri Oluen väri syntyy pääasiallisesti maltaan sokerien reagoidessa maltaan valkuaisten kanssa. Tapahtuu pääasiassa jo mallastettaessa, mutta väri syvenee vielä vierteenkeitossa.