Oluella on suomalaisessa kulttuurissa pitkät juuret ja olutta on nautittu eri aikoina eri yhteyksissä. Nyt suomalaisen kulttuurin tärkein juoma on pikkuhiljaa löytämänsä tiensä takaisin ruokapöytään, nykyisin entistä monipuolisemmin ruuan kumppaniksi. Oluen ystäville on myös uusia vaihtoehtoja nimenomaan ruuan kanssa nautittavaksi.
Olut on maailman vanhin ja suosituin alkoholijuoma. Suomessa uskotaan olutta valmistetun niin kauan kuin täällä on ollut asukkaita. Ruoka- ja alkoholiperinteitä tutkinut fil. tri Merja Sillanpää nimeää kotona tehdyn kaljan tai sahdin olleen suomalaisen kulttuurin tärkein juoma. Ennen vanhaan olutta tehtiin tietysti kotona, ensimmäiset kaupalliset panimot perustettiin Suomeen 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.
Aluksi olutta pidettiin suotavana juomana, ja se tuli helsinkiläisten ravintoloiden ruokalistoille. 1800-luvun ravintoloiden vanhoissa ruokalistoissa oli tietyille ruokalajeille suositeltu omaa olutta.
”Sakari Topeliuskin piti olutta raikkaana juomana, ei suinkaan turmiollisena. Olut joutui kuitenkin valitettavalla tavalla raittiusliikkeen hampaisiin, ja sen juomista alettiin pitää rahvaanomaisena. Sitten tuli kieltolaki, jolloin oluen juominen ja valmistaminen oli kiellettyä. Vasta 1980-luvulta lähtien olut on alkanut uudelleen saavuttaa gastronomista asemaa”, Merja Sillanpää kuvailee.
Sillanpään mukaan nykyisellään voidaan puhua jo kulttuurivallankumouksesta oluen ja ruuan yhdistämisessä. Olutravintolat panostavat entistä enemmän ruokavalikoiman laajentamiseen ja toisaalta ruokaravintolat entistä laajempaan ja mietitympään olutlistaan.
Kaikilla Mausteilla -yrittäjä, juhlamestari Jyrki Sukula korostaa oluen olevan ruokapöydän oleellinen osa alueilla, missä viiniä ei tuoteta — kuten Pohjoismaissa.
”Olutta on kuitenkin pidetty enemmän seurustelujuomana, ja ruokajuomana se on jäänyt lapsipuolen asemaan. Eihän olutta juuri yhdistetä ruokaan olutmainoksissakaan. Tämä on harmi, sillä olut kuuluu nimenomaan skandinaaviseen makumaailmaan ja talviseen juhlasesonkiin, johon viini ei niin hyvin istu”, Sukula painottaa.
Olut sopii jouluruuille paremmin kuin viini
Olut on perinteinen joulujuoma. 1900-luvun alussa maaseudun jouluun kuului aina kotona tehty kalja tai sahti. Tuohon aikaan oli sanonta ”Anna med kanna”, mikä viittasi siihen, että Annan päivään 9.12. mennessä jouluolut piti olla pantuna, jotta se ehti juhlapöytään.
Suomalaiset viettävät valtaosin hyvin perinteistä joulua. Joulupöydän perusrepertoaari kinkkuineen ja laatikoineen on peräisin jo 1700-luvun säätyläiskodeista, mistä se on levinnyt koko kansan keskuuteen.
Jyrki Sukulan mukaan retroilu on jouluruokailussa muotia. Trendiruuista ei ole tullut kestosuosikkeja, vaan vanhoja perinneruokia maustetaan mieluummin uudella tavalla.
”Joulupöydän tarjonta on vuosien mittaan muuttunut siten, että rasvaa ja suolaa on jätetty pois ja tilalle on tullut hapokkaampia ja karvaampia makuja. Nämä maut sopivat hyvin myös oluen kanssa”, Sukula toteaa.
Ravintola-alankin koulutuksen saanut Sillanpää ihmettelee, kun ihmiset usein kysyvät suosituksia kinkkuviiniksi. Hänen mukaansa joulupöytään sopii parhaiten olut - vaalea olut alkuruuille ja kaloille, tumma olut pääruuan kanssa. Panimoilta tulee markkinoille joulun aikaan erityisiä jouluoluita, jotka ovat myös ruokapöytään sopivia. Hartwallin premium-oluista vastaavan tuotepäällikön Pekko Kosken mukaan jouluoluet ovat perinteisesti tummia ja vahvemman makuisia, sillä kylmä vuodenaika ja pimeys lisäävät tämäntyyppisten oluiden kysyntää.
Ruoka valitsee juoman
Pidetäänkö oluen valitsemista ruokajuomaksi jotenkin ei-hyväksyttävänä? Onko viinin nauttiminen sivistyneempää?
”Kaikkien pitäisi valita ruuan kanssa juuri se juoma, josta pitää, eikä sitä, jonka luulee olevan suotavaa. Olut on erinomainen valinta ruuan kanssa. Itselleni yksi mieleenpainuvimmista makuelämyksistä on ollut katajaisesti maustettu hirvipaisti ja juomaksi tumma olut. Maut täydensivät erinomaisesti toisiaan”, Merja Sillanpää sanoo.
Pekko Koski korostaa, että ruoka valitsee juoman, eikä päinvastoin. Hartwall on investoinut jo monen vuoden ajan ruuan ja oluen liiton parantamiseen ja kehittänyt yhdessä panimo- ja keittiömestareiden kanssa maailmanlaajuisestikin harvinaisen tuotteen: nimenomaan ruokajuomaksi tarkoitetun 1836 Classic Gourmet -ruokaoluen.
”Oluen sopivuus ruuan kanssa on viime aikoina vähän unohtunut. Kehittämämme tumma ruokaolut sopii liharuuille, vaalea ruokaolut taas kalalle ja kanalle. Salaisuus piilee oluen myöhäisessä humaloinnissa, mikä tuo makuun syvyyttä ja pituutta, jolloin olut toimii ruuan kanssa paremmin”, Koski paljastaa.
Jyrki Sukulalla on kaksi ruokalajia, joiden kanssa hän ei suostu juomaan muuta kuin olutta: blinit ja mäti sekä suomalaiset jokiravut. Skandinaavisen makumaailman lisäksi myös meksikolainen fiesta, thai-curry ja sushi täydentyvät Sukulan mukaan hyvin oluella.
Artikkelia varten haastatellut henkilöt:
Merja Sillanpää, puh. 050 381 2313
Jyrki Sukula, puh. 0400 464 372
Pekko Koski, puh. 040 555 0858
Ajankohtaisia ruokareseptejä juomasuosituksineen
Olut ruokapöydässä -kuvia: www.hartwall.fi/kuvapankki