Viljaklusteri on viljaa raaka-aineenaan käyttävien yritysten sekä muiden vilja-alan toimijoiden ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöfoorumi, jossa suuret ja pienet yritykset työskentelevät yhdessä toimialan kehittämiseksi. Viljaa jalostava teollisuus on kehittyvä elintarviketeollisuuden haara, jossa tapahtuu vahvaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Hämeessä viljaklusteri on 80–90 prosenttisesti sijoittunut Päijät-Hämeeseen. Toista yhtä monipuolista ja mittavaa viljaosaajien keskittymää ei löydy Suomesta.
Viljaklusteri on syksyllä 2003 käynnistyneen toimintansa aikana panostanut laadukkaan raaka-aineen saantiin yhteistyössä viljelijöitten kanssa. Biosivujakeiden jatkojalostus on ollut yksi merkittävä yhteinen tutkimusalue. Klusterin synergiaetuja hyödynnetään usealla alueella. Matkailutuotteiden kehittämien ja klusterin imagon rakentaminen ovat myös tärkeitä yhteistyökohteita.
Viljaklusteri teetti vuodenvaihteessa tutkimuksen, jossa luodattiin klusterin nelivuotisen toiminnan aikana saatuja tuloksia sekä kartoitettiin klusterin tutkimus- ja kehittämistarpeita. Tehdyssä selvityksessä ilmeni, että klusteriyritysten liikevaihto on kasvanut yli 15 % edellisestä. Kotimaan rajallisten markkinoitten vuoksi kasvu on merkittäviltä osin suuntautunut vientiin, jonka arvo on yli kaksinkertaistunut. Mallasteollisuus on suurin viejä. Olut ja leipätuotteiden viennin kasvu ei ole ollut yhtä merkittävää. Niiden vientiä rajoittaa se, että ne kannattaa pääsääntöisesti valmistaa lähellä markkina-aluetta.
Liiketoiminnan kasvu on puolestaan lisännyt viljan kulutusta, joka on kasvanut 35 prosenttia 230 miljoonaan kiloon. Se vastaa toteutuneilla satomäärillä laskettuna yli 80 000 peltohehtaarin tuotantoa. Alueen viljanviljelijöitten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö on ollut turvaamassa laadukkaan raaka-aineen saantia. Näin on ollut mahdollista korkealaatuisten tuotteiden valmistaminen ja klusteriyritysten kasvu.
Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti noin 3 500 henkilöä koko tuotantoketjussa; maataloudessa, teollisuudessa sekä palveluissa, joita ovat mm. kuljetus- ja kunnossapitopalvelut. Klusterin raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovatkin mittavat, keskimäärin 580 kuljetusta päivässä. Kuljetusten sujuvuuteen ja turvallisuuteen tulee panostaa joka portaassa. Yhteiskunnalta toivotaan omaa panostustaan kuljetusreittien ylläpitoon ja kehittämiseen.
Klusterin tulevaisuuden haasteet
Klusterin henkilöstön vaihtuvuus tulee olemaan suuri lähivuosina, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Automaatio lisääntyy entisestään elintarvikealalla, jolloin henkilöstön osaamistarpeet kehittyvät painottuen prosessien hallintaan. Klusterin tulevaisuuden haasteina onkin riittävän uuden henkilöstön saanti vaativaan prosessiteollisuuteen. Tällä hetkellä alan koulutus ei vastaa yritysten tarpeita, vaan yritykset joutuvat itse kouluttamaan henkilöstönsä prosessitehtäviin. Yrityksille räätälöityä henkilöstön koulutusta on järjestetty yhteistyössä seudun oppilaitosten kanssa.
Tulevaisuuden painopistetutkimuskohteiksi viljaklusterin yritykset kokevat ruuan terveysvaikutukset, uudet elintarvikkeet ja sivujakeiden entistä paremman hyödyntämisen.
Tutkimus toteutettiin 2007-2008 vaihteessa. Alueen viljaklusteriyrityksille postitettiin kysymykset, joihin yritykset vastasivat puhelinhaastattelussa.
Lisätietoja:
Esa Vataja, Oy Hartwall Ab, puh. 020 717 161
Jukka Mikkonen, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - Lakes, puh. 050 593 9661
Kari Ventola, BN Consulting Oy, puh. 0400 413 249