Moi, mitä etsit?

search
Hyvinvointi:

Juo, mummo juo!

Mitä vanhusten pitäisi juoda ja kuinka paljon? Iän karttuessa sekä ihmisen kehon että mielen toiminnat muuttuvat. Tulikohan tänään jo syötyä tai pitäisikö juoda, vaikka ei ole jano? Sitä miettivät monet ikääntyvät itse, mutta myös heidän läheisensä. Asiantuntijan mukaan tärkeintä ei ole mitä vanhus juo, kunhan juo.

Kun ikä alkaa painaa ja muisti tehdä tepposia, unohtuvat välillä myös elämän perusasiat kuten syöminen ja juominen. Ikäihmisen ruokavalion monipuolisuus ja riittävyys ovat avaimia terveelliseen hyvinvointiin ja vireyteen. Ikääntyminen sinänsä ei muuta ravitsemusta ja nesteytystä koskevia suosituksia tai tarpeita, mutta janontunne sen sijaan voi heikentyä.

”Ikäihmiselle sopiva nestemäärä on suurin piirtein sama kuin kaikilla muillakin, eli 1,5–2 litraa vuorokaudessa. Kaikilla janontunnetta ei kuitenkaan tule niin helposti, eikä ikääntynyt sen takia välttämättä muista, onko juonut vai ei. Kokonaismäärästä litra tai puolitoista voi olla nesteitä, ja loput tulee sitten ruuan mukana”, kertoo Koukkuniemen vanhainkodin vastaava palveluesimies Tarja Lehtikangas.

Lehtikankaan mukaan mummujen ja pappojen kohdalla ei ole enää niin nöpönuukaa mitä juodaan, kunhan juodaan. Jos ikäihmisellä on juomahaluttomuutta, on olennaista juoda mitä tahansa mikä maittaa. Muutoin ikä ei vaikuta siihen, mitä on hyvä juoda ja mikä olisi terveellistä. Kuten kaiken ikäisillä, alkoholijuomat eivät ole sopivia ikäihmisen nesteytykseen.

”Yksinomaan veden juomista ei tarvitse korostaa. Sen lisäksi vanhat ihmiset tykkäävät usein juoda mehua ja myös piimä maistuu monille”, sanoo Lehtikangas.

Moni lääke vaatii lisää juotavaa

Vanhuuteen liittyy usein myös sairauksia ja jatkuvasti käytettävät lääkkeet voivat vaikuttaa elimistön toimintaan ja myös lisätä juoman tarvetta.

”Erilaisista lääkkeistä esimerkiksi opioidit eli vahvat kipulääkkeet ja parkinsonintaudin hoitoon käytettävät lääkkeet lisäävät nesteen tarvetta. Myös verenpainetauti on yleinen suomalaisten keskuudessa, ja sen hoitoon käytettävät nesteenpoistolääkkeet luonnollisesti lisäävät tarvetta nesteytykselle.”

Lisäksi tilapäiset sairaus- ja kiputilat pitää ottaa huomioon ikäihmisen nesteytyksessä. Kuumeen yhteydessä runsas juominen on aina suositeltavaa, ja särkylääkkeiden kanssa on hyvä juoda reilusti vettä.

Jos muisti tekee tepposia, on läheisten syytä kysellä ja muistuttaa nesteytyksestä. Vanhainkodeissa puolestaan hoitajat huolehtivat vanhusten juomisesta, ja tarvittaessa juomista seurataan kirjaamalla juomiskerrat ylös.

Kotona asuvalle vanhukselle yksi toimiva keino on laittaa vesikannu näkyvälle paikalle, jotta juominen tulee helpommin mieleen. Lehtikankaan kokemuksen mukaan juomista voi edesauttaa myös muilla tavoilla.

”Aika monet vanhat ihmiset haluavat käyttää pilliä, sillä se helpottaa juomista. Kaikki mieleen tulevat keinot kannattaa ottaa käyttöön, jos juominen tuntuu hankalalta. ”

Älä unohda suolaa!

Hellekesä lisää luonnollisesti tarvetta vedenjuontiin sekä nuorilla että vanhoilla, mutta nestehukka voi yllättää vanhusten kohdalla muulloinkin, jos juominen unohtuu. Ikäihmisillä nestehukan huomaa janoa helpommin kurkkaamalla pönttöön.

”Selkein merkki, minkä ikääntynyt itse voi havaita, on virtsan muuttuminen tummaksi. Janontunne tulee vasta myöhemmin. Vedenjuonti vaikuttaa myös aivoihin: ikäihmisellä nestehukka aiheuttaa helposti myös sekavuutta ja päänsärkyä. Ulkoisista merkeistä voi tarkkailla ihon kuntoa, sillä sen kimmoisuus vähenee nestehukan vuoksi”, Lehtikangas kertoo.

Kun juodaan runsaasti, pitää muistaa myös suolatasapainon ylläpito, jotta se ei romahda nesteiden nauttimisen vuoksi. Suoloja saa kätevästi esimerkiksi vissyvedestä.

”Jos vissyvedestä ei pidä, niin sitä voi sekoittaa myös mehuun. Vanhat ihmiset pitävät perinteisesti myös sillin syömisestä, ja parilla palalla voikin korjata suolatasapainoa tarvittaessa.”

Saatat pitää myös näistä