5 myyttiä vedenjuonnista

Veden juominen on ihmiselle välttämätöntä, sillä elimistön solut ovat vedestä riippuvaisia. Riittävällä nesteytyksellä varmistetaan elimistön lämpötilojen säätely ja se, että tärkeät ravintoaineet, happi ja hiilidioksidi pääsevät liikkumaan vapaasti elimistössä. Kuona-aineiden poistuminen on vedenjuonnin ansiota yhtä kaikki.

Ravitsemustieteessä nesteentarpeeseen vaikuttavat oleellisesti henkilön ikä, paino ja sukupuoli, mutta myös urheilu, vallitseva ilmasto sekä oma terveydentila asettavat omat vaatimuksensa vedenjuonnille. Laillistetun ravitsemusterapeutin Marianna Höltän mukaan esimerkiksi kuumeessa nesteitä tulisi nauttia huomattavasti normaalia enemmän. Myös raskaana olevilla ja imettävillä vedentarve on suurempi.

Mikä sitten on tarpeeksi? Mikä on veden juonnin suositus? Yksinkertaistettuna suositus on, että vettä tulisi juoda, kunnes jano sammuu. Jos nesteytyksestä on kuitenkin tullut päivän aikana laistettua, virtsan tumma väri paljastaa kehon puutostilan. Keskimäärin ihmiset tarvitsevat 1,5–2,5 litraa vettä päivässä nestetasapainon saavuttamiseksi, mutta esimerkiksi Novellen kätevä Vesiäly-sovellus selvittää henkilökohtaisen nesteentarpeen vielä tarkemmin.

Juotko vettä oikein? Mursimme yleisimmät vedenjuontiin liittyvät myytit.

Tosi kuin vesi? Vesi on paras nesteytyksen lähde.

Vesi on toden totta yksi parhaimmista nesteytyksen lähteistä, sillä se on kaloriton eikä se ole haitallinen hampaille. Novellen lähde- ja kivennäisvedet (linkki) soveltuvat hyvin janojuomaksi, sillä ne ovat suolattomia, sokerittomia ja kalorittomia.

Tosi kuin vesi? Talvella ei tarvitse juoda vettä yhtä paljon kuin kesällä.

Vedentarve on kylmillä ilmoilla huomattavaa. Talvella lämpimät vaatteet hikoiluttavat herkästi, mikä lisää janontunnetta. Myös kylmyyden aiheuttama verisuonien supistuminen edesauttaa nesteen siirtymistä virtsarakkoon. Lisääntynyt virtsaaminen taas lisää nesteentarvetta. Kylmillä pakkasilla kannattaa siis juoda riittävästi.

Tosi kuin vesi? Vettä ei voi juoda liikaa.

Vettä voi myös juoda liikaa. Syynä on munuaisten rajallinen kyky säädellä elimistön nestetasapainoa. Nopea vesimäärän lisääminen lyhyessä ajassa saattaa aiheuttaa myrkytystilan, jolloin munuaiset eivät ehdi poistamaan riittävästi nestettä elimistöstä. Myrkytystilan eli vesipöhön oireita voivat olla sekavuus ja ärtyisyys. Nesteen normaalia suurempi pitoisuus veressä saattaa muistuttaa oireiltaan pitkälti myös nestehukkaa – olo on silloin voimaton, väsynyt ja huonovointinen. Henkilökohtaisen päivittäisen nesteentarpeen ylittäminen ei näistä syistä ole suotavaa.

Tosi kuin vesi? Vedenjuonti kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Veden riittävä juominen lisää virtsaamista ja suolen toimintaa – ja parantaa näin aineenvaihduntaa. Ihminen saattaa myös tulkita janon näläksi ja näin ollen syödä janontunteeseensa. Vedenjuonti näissä tilanteissa edistää kylläisyyden tunnetta ja auttaa painonhallinnassa. Vesi ei kuitenkaan luonnollisesti pidä nälkää pitkään, minkä vuoksi neste ja vesi olisi hyvä saada esimerkiksi vesipitoisista kasviksista.

Tosi kuin vesi? Henkilökohtainen nesteytyksen tarve pysyy samana läpi elämän.

Vedenjuonnin tarve muuttuu iän myötä. Tämä johtuu siitä, että janontunne vähenee elimistön toiminnan muuttuessa, kun ihminen vanhenee. Käytännössä nesteentarve on edelleen sama, mutta jano ei kerta kaikkiaan enää tule samalla tavalla kuin nuorempana. Ikäihmisten olisikin syytä muistaa juoda aina riittävästi, jopa enemmän kuin janottaa. Siis enemmän kuin nyrkkisääntömme, jonka mukaan janon sammuttaminen on merkki riittävästä nesteytyksestä.

Psst!

Novelle Vesiäly -sovellus on Facebookin Messengerissä toimiva helppokäyttöinen vedenjuonnin sovellus. Taustatiedoiksi Vesiäly pyytää kertomaan oman iän, sukupuolen ja painon. Niiden perusteella sovellus lähettää muistutuksia siitä, mikä kulloinenkin veden tankkaustarve on. Nyt on helppo seurata henkilökohtaisten nesteytystavoitteiden täyttymistä!