Moi, mitä etsit?

search

Hartwallin juomatuotannon sivutuotteet hyötykäyttöön

Ympäristövaikutusten minimoiminen on tärkeä osa Hartwallin vastuullista toimintaa. Juomanvalmistuksen sivutuotteita hyödynnetään muun muassa bioetanolin valmistuksessa ja eläinten rehuna.

Hartwall pyrkii jatkuvasti pienentämään ympäristövaikutuksiaan. Vastuullisuusraportissa yhtenä tärkeänä keinona mainitaan jätteiden määrän minimoiminen kierrättämällä. Lahden panimon jätteistä jopa 97,7 prosenttia menee kierrätykseen.

Panimolla lajitellaan kaikki mahdollinen pahvista, puuhun, alumiiniin ja muoviin.

“On hämmästyttävää, miten hyvin kaikki materiaalit pystytään hyödyntämään. Kierrättäminen on ennen kaikkea vastuullista mutta myös kustannustehokasta”, sanoo automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen.

Materiaalien lisäksi panimo kierrättää juomavalmistuksessa syntyvät sivutuotteet, kuten mäskin, ylijäämähiivan ja hukkanesteet.

Mäski ja ylijäänyt hiiva eläinten rehuksi

Oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvää mäskiä on myyty kautta aikojen eteenpäin rehutoimittajille.

“Mäskiä syntyy käsittämätön määrä vuodessa. Sitä viedään monta sataa kuorma-autollista vuodessa rehutoimittajille. Sieltä se kuljetetaan eteenpäin maanviljelijöille eläinten ravinnoksi. Mäski on rehuksi hyvä tuote”, Pohjanen sanoo.

Aikaisemmin myös oluen valmistuksesta yli jäänyt hiiva vietiin rehuksi – nyt siitä valmistetaan ensin bioetanolia. Hiiva virtaa panimosta putkia pitkin St1:n bioetanolilaitokselle, joka seisoo Lahden tehtaan takapihalla.

“Me otamme hiivasta alkoholin talteen, minkä jälkeen hiiva toimitetaan eläinrehuksi paikallisille sikaloille. Hiiva on tärkeä valkuaisen lähde eläinten ruokinnassa, ja sillä voidaan korvata tuontisoijaa”, sanoo palvelupäällikkö Erja Hazley St1:ltä.

Hukkajuomat ovat erinomainen lantrinki

St1 perusti Etanolix-laitoksen Lahden tehtaan yhteyteen vuonna 2010. Taustalla oli St1:n lakisääteinen velvollisuus polttoainejakelijana korvata osa fossiilisista polttoaineista biopolttoaineilla. Tällöin velvoite oli 5 prosenttia. Velvoite on noussut vuosi vuodelta ja vuonna 2020 biopolttoaineiden osuus täytyy olla 20 prosenttia.

“Ajatus yhteistyöstä Hartwallin kanssa lähti täysin meidän tarpeesta, kun mietimme, mistä löydämme raaka-aineita biopolttoaineen valmistukseen”, sanoo Hazley.

St1:llä on yhteensä neljä elintarviketeollisuuden jätteitä ja tähteitä hyödyntävää Etanolix-laitosta Suomessa. Lahden Etanolix-laitokselle tuodaan lisäksi ylijäämäleipää ja -taikinaa lähiseudun leipomoista, kaupoista sekä hyväntekeväisyysorganisaatioista.

Ylijäämähiivan lisäksi St1:n laitokselle virtaa Hartwallilta kaikki juomanvalmistuksen hukkanesteet. Hukkajuomia syntyy esimerkiksi silloin, kun tuotannossa vaihtuu pullotussarja.

“Erän aloituksessa ja lopetuksessa tulee aina tietty määrä pulloja, joita ei voida viedä tuotantoon. Ne murskataan ja neste toimitetaan St1:lle”, sanoo Pohjanen.

St1:llä hukkajuomat sekoitetaan muista lähteistä tulevien sivutuotteiden joukkoon.

“Hartwallin hukkajuomat ovat erinomainen lantrinki esimerkiksi ylijäämätaikinoille ja leiville. Juomien käyttö vähentää meidän vedenkulutusta ja juomien mahdollisesti sisältämä alkoholi ja sokeri buustaavat käymisprosessia. Yhteistyö Hartwallin kanssa on teollisuuden synergiaa parhaimmillaan”, Hazley sanoo.

Bioetanolin kysyntä vahvassa kasvussa

St1:n Lahden Etanolix-laitoksen kapasiteetti on 1 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Noin 40 prosenttia bioetanolista on valmistettu Hartwallin toimittamista raaka-aineista.

Lahden laitoksella syntyy 85 prosenttista bioetanolia, joka kuljetetaan Haminan absolutointilaitokseen väkevöitäväksi. Siellä syntyvä 99,8 prosenttinen etanoli on valmista sekoitettavaksi bensiinin joukkoon.

“Kuluttajat ovat ottaneet biopolttoaineet vastaan hyvin. Moni on käyttänyt niitä varmasti huomaamattaankin, sillä myös perinteiset 95- ja 98 -polttoaineet sisältävät pienen osan bioetanolia”, Hazley sanoo.

Biopolttoaineiden kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään EU:n liikenteen päästöjä koskevien vaatimusten kiristyessä. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2030 biopolttoaineiden jakeluvelvoite tulisi olemaan 25 prosenttia.