Karjala 90 vuotta

Karjala-olutta valmistettiin ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla, Sortavalan Panimossa. Vaikka oluen nimi tuleekin Sortavalasta, Karjalan historia ja perinteet liittyvät vahvasti lappeenrantalaiseen olut- ja panimokulttuuriin.

Karjala-oluen kehitti ja toi markkinoille panimomestari Mauno Heikki Rinne. Oluita oli vaalea Karjala Pils ja tummahko Karjala Olut.

Sotien jälkeen, Karjala-nimi palasi pysyäkseen takaisin markkinoille, kun Osakeyhtiö Lappeenranta ja Lauritsilan panimomestari Risto Majamaa muutti tuotannossa olleen Pöytäoluen nimeksi Karjala. Karjala Olut -nimeen haettiin käyttölupa Karjalan alkuperäiseltä kehittäjältä, Rinteeltä. Yhdessä yössä jämäkkä, karun kaihoisa, tunteisiin vetoava ja katajaisen kansan kärsimyksiä koskettava jalo janojuoma oli virallisesti syntynyt.

Lopulta Alko myönsi kaikille III-olutta valmistaville panimoille juhlaoluen valmistusluvan ja samana vuonna markkinoille tuli Karjala III A -olut, joka oli perusominaisuuksiltaan pehmeä ja tasapainoinen dormundilais-tyyppinen olut.

Oluen myyntialueet oli 60-luvun lopulla jo laajentuneet, ja III-oluen lisäksi myös A-olutta sai myydä koko maassa. Kansanomainen Karjala maistui kansalle.

Kilpailun koventuessa Lappeenrannan panimo ryhtyi toteuttamaan laajennussuunnitelmiaan ja saikin uudeksi omistajakseen Hartwallin. Panimoteollisuudessa omistajavaihdos oli historiallinen tapaus, sillä nyt Hartwall ryhtyi harjoittamaan myös panimotoimintaa. Panimossa harkittiin jopa paikallisen Karjala-nimen vaihtamista Kalevaksi.

21.4.1968 Karjalasta kajahti, kun Neuvostoliiton silloiselle suurlähettiläs Kovaleville tarjottiin Lappeerannassa ystävyysjuhlassa Karjala-olutta etiketin miekkoineen ja sapeleineen. Muutamaa päivää myöhemmin Kovalev katsoi aiheelliseksi moittia Karjala-oluen “sotaista, vääriä ajatuksia herättävää” etikettiä ja Karjala-vaakunaa lounaspuheessaan Helsingissä.

Karjalan myynti nousi suurlähettilään puheen jälkeen kohisten. Karjala-nimi tuli myös ulkomailla tutuksi yhdessä yössä – olihan se tapauksesta johtuen esillä painetussa sanassa 55 000 palstamillin verran.

Keskiolut kuohautti, kun sen myynti vapautettiin maitokauppoihin vuoden alussa. Karjalalle lakimuutos merkitsi kasvavaa myyntikäyrää ja mainonnan linjaksi valittiinkin: “Kahleet aukesivat”. Kampanja toteutettiin päivälehti-ilmoitteluna sekä suoramainoskampanjoina elintarvikekaupoissa ja baareissa.

Samana vuonna myös slogan Karjalasta Kajahtaa ja etiketin oluttuoppikuvio otettiin virallisesti käyttöön – ystävyyttä ja seurallisuutta symboloivat kolpakot. Myöhemmin muodostui myös sanonta “Karjala takaisin, vaikka pullo kerrallaan”.

Karjala III -oluen valmistus aloitettiin Turussa. Samana vuonna toteutettiin aikakauslehti-ilmoitteluna mainonnan teemaa “Siitä niin mukava olut, että sen seurassa jutut tuntuvat heräävän ihan itsestään”.

Karjala I -olut lopetettiin Triopils-oluen lanseerauksesta johtuen ja Karjala II B -olutta vienti laajeni Suur-Tukholman alueelle. Vuonna 1976 vienti kuitenkin tyrehtyi, kun II B -veroluokan oluen myynti ja valmistus kiellettiin Ruotsissa. Aikakaus- ja sanomalehdissä oli sallittu ainoastaan vain julisteenomaiset kuvat.

Karjala lanseerasi I-oluen uudestaan ja eriytti I-oluen etiketin III-oluesta, jonka jälkeen mainonta saatiin käynnistettyä 1,5 vuoden tauon jälkeen. I-oluen mainonnan teemana oli “Nyt on Karjala olut I. Kumoa janosi” sekä vanha tuttu iskulause “Karjalasta Kajahtaa”

Alkoi torvisoitto, sillä Karjalan TV-mainonta käynnistettiin uudestaan tutulla “Karjalasta Kajahtaa” lausahduksella ja teema näkyi mainonnassa seuraavat vuodet.

Voimassa olleet iskulauseet kiellettiin ja I-olutetiketit tuli eriyttää vahvan oluen etiketeistä myös taustavärien osalta. Karjalan toteutettu mainonta oli näkyvää ja värikästä, päämedioina TV-mainonta ja Alkomainonta. Aikakauslehtimainonnan toteutuksissa käytettiin kohderyhmätavoitteisia viestejä, kuten “Karjala Kutsuu”.

Juhlavuoden ritarilinjaa hiottiin eteenpäin ja toteutuksena “Taikamiekka” oli mainonnassa toimiva. Karjala-ritarin ulkoasu kertoi selkeästi mainostettavan tuotteen, sillä ritarin asusteissa toistui etiketeistä tuttu sapelikuvio ja värit.

Viron itsenäistymisen jälkeen 20. elokuuta 1991 Karjala on ollut vahvasti mukana Suomenlahden olutmarkkinoilla.

Karjala III-oluen ja jääkiekon A-maajoukkueen pääyhteistyökumppanuus alkoi.

2000-luvulla Karjala nähtiin jääkiekon lisäksi aktiivisesti mukana myös rallikilpailuissa, sillä ominaispiirteidensä mukaan Karjala haluaa olla vahvasti mukana tapahtumissa, joissa tarvitaan reilusti asennetta.

Leijonien virallista kultaolutta tehtiin jo kolmannen kerran MM-mestaruuden juhlistamiseksi. Erikoiserä kultaisia Karjala-tölkkejä juhlisti Kanadan kukistamista finaalin lopputuloksella. Kultaolut on Karjalalle rakas ja tärkeä perinne.

Karjala-olut juhlii 90-vuotisjuhlavuotta näyttävästi nostaen esiin brändin värikkään historian vuodesta 1932 Sortavalan panimolta alkaen. Juhlavuoden kunniaksi myös Karjalan 24-pack on saanut Karjalan historiasta inspiroituneen retrokuosin.