Hartwall 190 vuotta

Hartwallin nimi nousee esiin vasta vajaa viisi vuotta myöhemmin, kun senaatti antaa Hartwallin kivennäisvesitehtaalle toimiluvan, eli privilegion: se antoi oikeuden ”lääkintähallituksen valvonnan alaisena – – – valmistaa ja yleisölle kaupan pitää kaikenlaatuisia, niin hyvin lämpimiä kuin kylmiä, keinotekoisia kivennäisvesiä”. Se on päivätty 2. helmikuuta 1836, mitä voidaan pitää Hartwallin kivennäisvesitehtaan perustamispäivänä.

Ensimmäinen tehdas sijaitsi Helsingin Senaatintorilla Sederholmin talossa – nykypäivän kantakaupungin vanhimmassa rakennuksessa.

Kivennäisvesien toimittaminen Kaivopuistoon perustettuun kaivohuoneyhtiöön alkaa

Kun Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1838 perustettiin hienostokylpylä, sai Hartwall vastuulleen tarjota siellä hoitomenetelmiin tarvittavat mineraalivedet kylpylän ja puiston vieraille.

Kaivopuiston maine kylpyläpaikkana kantoi kauas. Venäläinen aatelisto, upseeristo, virkamiehet ja varakkaat porvarit kävivät kesäisin virkistäytymässä Kaivohuoneella ja saivat nauttia Hartwallin terveysvesiä. 

Ensimmäiset omat myyntipisteet avataan ja valikoima laajenee virvoitusjuomiin

1860-luvulla Hartwallin koristeellisia kioskeja avataan Kauppatorille, Esplanadille ja Kaivopuistoon sekä myymälä osoitteeseen Katariinankatu 1. Kioskeissa myydään etupäässä kivennäisvesiä sekä limonadia, eli limonade gazeusea, joksi sitä tuohon aikaan nimitettiin.

Virvoitusjuomat tulivat tuolloin ensimmäistä kertaa markkinoille Suomessa. Seltterivesi ja soodavesi olivat jo vanhoja tuttuja, ja nyt saatiin maistaa limonadia, sokerijuomaa ja inkiväärijuomaa. Uusista mauista teki poikkeuksellisia se, että Suomessa sokeri oli yhä kallista, mehuja ei ollut totuttu juomaan ja ulkomaiset hedelmät olivat harvinaisia. Yleisö vastaanotti uutuudet ihastuneena ja menekin jatkuva kasvu todisti askeleen olleen oikea.

Pian toiminta muuttui käsityöstä teollisuudeksi, kun Hartwall otti alansa ensimmäisenä käyttöön höyrykoneen vuonna 1874. Höyrykone oli merkittävä uutuus, sillä se lisäsi tehtaan tehoa huomattavasti. Aikaisemmin työt oli tehty pelkästään käsivoimin ja yksinkertaisin mekaanisin laittein.

Hartwall täyttää 50 vuotta 2. helmikuuta 1886

Vuonna 1886 vietettiin yhtiön 50-vuotisjuhlia. Tehtaalla oli tuolloin töissä yhdeksän vakinaista työntekijää, jotka asettuivat merkkipäivän kunniaksi kuvattaviksi August Ludwig Hartwallin ympärille.

1800-luvun lopun hinnastossa oli yli 40 keinotekoista kivennäisvettä ja 40 erilaista luonnollista kivennäisvettä sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä. Virvoitusjuomat olivat vakiinnuttaneet paikkansa valikoimassa vesien rinnalla, ja niitäkin löytyi jo 12 erilaista sorttia, muun muassa ananaksen, appelsiinin, vadelman ja samppanjan makuisina. Juomien lisäksi valikoimaan kuului kylpysuoloja, ”sisällisesti nautittavia suoloja” ja pastilleja.

Uusi tehdas valmistui Vladimirinkadulle, eli nykyiselle Kalevankadulle vuonna 1889.

Seuraava merkittävä teollinen kehitysaskel tapahtuu 1920-luvulla. Aiemmin hevoset olivat hoitaneet kuljetukset tehtaalta myymälöihin ja ravintoloihin, mutta nyt Hartwallin juomia alettiin kuljettaa autoilla.

Pommacin valmistus alkaa

Pommacin helmeilevä historia alkaa virallisesti vuodesta 1919, kun ruotsalainen liikemies Anders Lindahl Hudiksvallin pikkukaupungista muutti Tukholmaan, perusti virvoitusjuomatehtaan ja alkoi tehdä Pommacia. Todellisuudessa juoma syntyi jo viisi vuotta aikaisemmin Suomessa, kun Lindahl työskenteli Kellokosken viinaprännin panimomestarina. Hän kehitti uuden virvoitusjuoman tehtaan pelastamiseksi hallituksen kiellettyä viinatehtailun, mutta sokerin säännöstelyn myötä lopulta myös limonadin valmistus Kellokoskella lopetettiin.

Pommac on hiilihapotettu virvoitusjuoma, joka on tehty tarkoin valikoitujen hedelmä- ja marjamehujen sekoituksesta. Juoman nimi tulee sanasta Pommery, joka viittaa samppanjaan, ja sanasta Cognac, joka viittaa tammitynnyrikypsennykseen.

Virvoitusjuoma teki läpimurtonsa Ruotsin markkinoilla Göteborgin 300-vuotisjuhlanäyttelyn yhteydessä 1923, ja samoihin aikoihin sitä alettiin valmistaa Suomessakin.

Pommacin suosio 1920-luvun Suomessa kietoutuu kieltolakiin, joka oli voimassa vuodesta 1919 vuoteen 1932. Juomaa markkinoitiin kielletyn viinin alkoholittomana korvikkeena ja mainoksissa se esiintyi usein juhlajuomana, jota nautitaan hienosti pukeutuneena samppanjalaseista.

Pommac vedettiin pois Suomen markkinoilta 12 vuodeksi vuosien 1938–1950 välillä. Syy lienee ollut sotien tuoma ankara pula-aika. 1950-luvun alku toi uudet tuulet mukanaan. Pommac palasi markkinoille, ja aiemmin suositut esanssilimonadit menettivät suosiotaan. Vuonna 1952 Suomessa vietettiin olympialaisia, jotka toivat myös paljon kisaturisteja mukanaan. Pommac-pohjaiset drinkit olivat suosittuja ravintoloissa, ja sitä käytettiin tuolloin paljon myös Brandy Long Drinkin laimentajana.

Vuoden 2001 lopulla Hartwall osti Pommac-tavaramerkin oikeudet Suomessa. Juhlien kestosuosikki on vanhin Suomessa edelleen valmistettava virvoitusjuoma, joka on säilyttänyt elegantin imagonsa läpi historian.

Aito oikea Hartwall Jaffa syntyy

Sotien jälkeen Hartwallkin oli saanut kilpailijoita, joten tuotekehitykseen päätettiin panostaa entistä enemmän. Markkinoilla oli vain kirkkaita limonadeja ja pulaa oli niin sokerista kuin hedelmistä. 

Vuonna 1949 Hartwall tuo markkinoille appelsiinijuoman, jonka nimeksi annetaan Jaffa kauppa- ja satamakaupungin mukaan. Tuolloin appelsiinit olivat Suomessa vielä harvinaista herkkua. Hartwallilaiset etsivät parhaita appelsiineja uutuusjuomaa varten matkoilla Floridaan saakka, ja mehukkaimmat appelsiinit löydettiin lopulta Sisiliasta. Vaivannäkö kannatti: Suomen ensimmäisestä sameasta, hiilihapollisesta appelsiinijuomasta tuli välitön hitti.

Suosion siivittämänä Hartwall palkkasi aloittelevan graafikon vastaamaan mainoskampanjasta. Päätös oli kauaskatseinen: graafikko, nykyinen taiteilijaprofessori Erik Bruun piirsi Jaffat suomalaisten sydämiin 50- ja 60-luvuilla. Hän etsiskeli appelsiineja toreilta ja teki luonnokset tulitikkuaskin kokoon, jotta kuva puhuttelisi eikä julisteisiin tulisi liikaa asiaa.

Jaffan suosio jatkui, ja uusia makuja ilmestyi markkinoille. Esimerkiksi 1950-luvulla pop- ja rockmusiikin villitsemä nuorisokulttuuri kaipasi jotain uutta, ja tätä janoa tuli sammuttamaan veriappelsiinin makuinen punainen Jaffa. 1970-luvulla Jaffasta tuli Suomen ostetuin virvoitusjuoma.

Olympialaiset innoittivat kehittelemään juomasekoituksen

Hartwall Original Long Drink kehitettiin alunperin vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin helpottamaan baarimikkojen työtä: janoisia turisteja riitti ja cocktailien sekoittaminen oli aikaa vievää puuhaa.

Alko oli kääntynyt Hartwallin puoleen toiveenaan kehittää uusi omenabrandyjuoma olympiavieraita varten. Hartwall kehitti toiveen mukaisen juoman, ja lisäksi omasta aloitteestaan gin-pohjaisen Gin Long Drinkin. Alko päätti aloittaa molempien juomien valmistuksen ja markkinoinnin, ja lopulta Gin Long Drink nousi suositummaksi. Alun perin juoman oli tarkoitus olla myynnissä vain olympialaisten ajan, mutta suomalaiset ihastuivat juomaan niin, että se jäi valikoimiin pysyvästi.

Olympialaisiin kehitetty ginipohjainen greippilonkero oli neronleimaus jo syntyessään: se oli yksi maailman ensimmäisistä valmiiksi sekoitetuista cocktaileista. Sen ainutlaatuinen maku ja vankka suosio ovat tuoneet sille lähes kansallisjuoman aseman.

Aidon lonkeron tölkki muistuttaa yhä siitä, miten juoma syntyi: pakkauksen klassikkoraidat symboloivat Helsingin Olympiastadionin juoksuradan raitoja.

Lonkeron suosio ja kasvu jatkui olympialaisten jälkeisinä vuosina vahvoina. Gin Long Drink löytää nopeasti paikkansa niin Alkosta kuin Helsingin ravintolakulttuuristakin ja vuonna 1956 Hartwallin Gin Long Drink on ravintolamyynnin kolmanneksi suosituin tuote.

Aiemmin juomaa valmistettiin vain Alkon toimeksiannosta, ja siksi valmistajat ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1995 lähtien kaikki juomatalot ovat voineet vapaasti valmistaa lonkeroita. Alkuperäinen Hartwall Original Long Drink onkin ollut tästä asti markkinoiden suosituin lonkero.

Hartwall on kehittänyt aidon ja alkuperäisen harmaan rinnalle useita värikkäitä lonkeromakuja, jotka ovat villinneet suomalaisia. Ensimmäisenä vuonna 2010 lonkeroperhe laajenee karpalolonkerolla, joka vakiinnuttaa paikkansa aidon greippilonkeron rinnalla suomalaisten sydämiin. Vuosikymmenen lopun makulonkerot menestyvät, mutta vuonna 2023 lanseerattu uusi keltainen raitapaita on suosiossa omaa luokkaansa. Ananaslonkero hurmaa suomalaiset ja synnyttää poikkeuksellisen juomailmiön, joka värjää koko Suomen keltaiseksi. Vuoden 2025 lopussa suomalaisia ihastuttaa glönkeroksikin nimetty glöginmakuinen lonkero.

Panimoiden ostojen myötä Hartwall vahvistaa asemiaan panimoalalla

1960‑luvun lopulla Hartwall vahvisti asemaansa suomalaisessa panimoteollisuudessa useiden yritysostojen kautta. Karjala-olut saatiin Hartwallin valikoimaan vuonna 1966, kun yhtiö osti Lappeenranta–Lauritsalan panimon. Laajentuminen jatkui vuonna 1968, kun Hartwall hankki osake‑enemmistön vaasalaisesta Oy Bock Bryggeri Ab:sta.

Samaan aikaan toimintaympäristö muuttui nopeasti: vuonna 1969 keskioluen myynti vapautui, mikä kiristi kilpailua ja kasvatti kysyntää. Hartwall vastasi muutokseen jatkamalla investointeja ja osti vuonna 1971 turkulaisen Auran panimon.

Aura-lagerin tarina oli alkanut jo miltei 90 vuotta aiemmin, kun kolme turkulaista kauppiasta, Victor Strandell, J.W. Blomberg ja Waldemar Lindström, päättivät perustaa panimon Turkuun 1882. Linnankadulle, Aurajoen tuntumaan valmistui upouusi tehdas ja ensimmäiset Aura-oluet saatiin myyntiin muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1885.

Auran panimo nousee 1800‑luvun lopulla Turun suurimmaksi, mutta 1900‑luvun alun sääntely ja kieltolaki horjuttavat toimintaa. Aura löytää uuden suunnan laajentamalla virvoitusjuomiin, mutta keskioluen vapautuminen vaikeuttaa jälleen toimintaa. Aura-oluen valmistus päättyi 1990-luvun puolivälissä noin kymmeneksi vuodeksi, kunnes vuonna 2004 Aura palasi valikoimiin Turun 775‑vuotisjuhlan kunniaksi – vanhaa reseptiä kunnioittaen, mutta nykypäivään päivitettynä.

Hartwallin ja Lahden yhteinen tarina alkaa

Hartwall sai hienon lahtelaisvahvistuksen, kun se osti Mallasjuoman vuonna 1988. Mallasjuoma oli kauppias Henrik Mattssonin poikiensa Ernst Mattssonin ja Maximillian Mattssonin kanssa vuonna 1912 perustama panimo.

Mallasjuomasta alkaa Lahden Erikois -oluiden historia. Oluet olivat aluksi mietoja ja tummia, mutta kolme vuotta kieltolain kumoutumisen jälkeen vuonna 1935 korkattiin Wilhelm Klingerin kehittämä uudentyyppinen ensimmäinen täysmaltainen vaalea Lahden Erikois Pils.

Pikkuhiljaa sana Lahden erikoisen hyvästä oluesta kantautui Salpausselän tienoilta muuallekin maahan. Matkaa kiritettiin onnistuneilla, suomalaista urheilukansaa puhuttelevilla mainoslauseilla kuten ”Ei oo Lahden voittanutta”.

2000-luvulla Lahden Erikois -brändi vetäytyi hetkeksi tauolle, kunnes se näyttävän paluun siivittämänä palasi keväällä 2017 Lahden hiihdon MM-kisojen aikaan uudistuneena, mutta perinteitä kunnioittaen.

Hartwall Novelle lanseerataan

Suomalaisen vesikategorian uudistaja Hartwall Novelle lanseerataan vuonna 1990.

Hartwall Novelle Lähdeveden pohjana on luonnollisen raikas, korkealaatuinen lähdevesi, joka nousee Suomen syvimpien soraharjujen uumenista Karhukankaan yli 8 000 vuotta vanhaan Solina-lähteeseen Karijoella, Etelä-Pohjanmaalla. Vesi pullotetaan suoraan lähteestä.

Niin Novellen kivennäisvedet kuin Hartwall Vichy Originalin vichyvedet valmistetaan Lahdessa ja niiden pohjana on raikas Salpausselän soraharjujen suodattama pohjavesi. Kumppanit maailmalta pyytävät Hartwallilta välillä vesinäytteitä. Joskus näyte on palautettu viestillä ”Lähettäkää puhdistamaton vesinäyte.” Näyte oli otettu suoraan hanasta.

Vuonna 2009 Novelle-tuoteperhe laajenee, kun ensimmäiset Novelle Plus -juomat tulevat markkinoille. Novelle Plus on rakastettu ja kopioitu tuoteperhe, jossa veteen on lisätty vitamiineja ja hivenaineita. Omaan hyvinvointiin satsaaminen on siivittänyt Novelle Plus -vedet vankkaan suosioon, joka jatkuu yhä.

Hartwallin yhteistyö PepsiCon kanssa alkoi vuonna 1999. Perinteisen sokerilla makeutetun Pepsin lisäksi Suomessa menestystä on niittänyt kaloriton Pepsi MAX. Suomeen sokeriton kolajuoma saapui vuonna 1994, vuosi sen Yhdysvaltojen lanseerauksen jälkeen. Pepsi MAXin tumman makea ja täyteläinen maku vetoaa moneen ja se on Suomen suosituin sokeriton virvoitusjuoma.

Hartwallin energiajuoma ED tuli markkinoille vuonna 2003. Se löysi heti paikkansa suomalaisten ostoskoreista. Energy Drink -sanoista nimensä saanut ED on tunnettu uudelleen suljettavasta pullostaan ja kekseliäistä makuvaihtoehdoistaan.

Huippumoderni Lahden tuotantolaitos otetaan käyttöön

Vuonna 2003 käyttöön vihitään upouusi Lahden tehdas. Lahden Kujalan pitkälle automatisoidusta tuotantolaitoksesta ja logistiikkakeskuksesta tulee laadukkaiden tuotteidemme syntypaikka. Tehdas on yksi Suomen suurimmista kiinteistöistä: sen koko vastaa noin kuutta eduskuntataloa.

Panimomme sijainti Lahdessa ei ole sattumaa: Lahden alueella on yksi Suomen suurimmista pohjavesialueista.

Vaatimattoman näköinen rakennus Lahden Renkomäessä kätkee sisäänsä väylän maailman parhaan veden alkulähteille. Maanpinnan alapuolella virtaa Salpausselän harjujen suodattama raikas pohjavesi. Harjut muodostuivat jääkaudella, noin 10 000 vuotta sitten. Rakennuksessa on kaivo, joka pumppaa vettä 20 metrin syvyydestä ja johdattaa sen putkia pitkin suoraan Hartwallin panimolle.

Laadukkaan veden tunnistaa siitä, että siinä ei ole mitään ylimääräistä – ei metalleja, mikrobeja, maku- tai hajuhaittoja. Veden laadun määrittää maaperä, joka on Lahdessa erinomainen. Pohjaveden käyttö juomien raaka-aineena on ekologista: pohjavettä ei tarvitse käsitellä yhtä paljon kuin pintavettä, koska se puhdistuu imeytyessään maakerrosten läpi – ja puhdistuminen sujuu lisäksi paremmin kuin millään muulla tavalla. Lahden pohjavesi suodattuu maaperässä noin 10 vuotta.

Lisäksi juomien kuljetuksen kannalta Lahti on loistavassa paikassa: keskeisessä risteyskohdassa, josta on sopiva matka suurimpaan osaan Suomen isoista kaupungeista.

Ideasta pullottaa pienet onnen hetket syntyy suurten makujen siideri

Vuonna 2012 lanseerataan Happy Joe -siideri. Siiderin nimi koostuu kahdesta osasta: sanasta Happy, joka tuli halusta jakaa onnenhetkiä sekä nimestä Joe, joka on perienglantilainen nimitys anonyymille tai ihan tavalliselle henkilölle. Se viestii siitä, että onni on meidän jokaisen saavutettavissa ja usein se saa alkunsa arjen ohikiitävissä, tavallisissakin hetkissä.

Vuosien varrella Happy Joe on kannustanut olemaan onnellinen juuri sellaisena kuin on: yhteistyöt eri kaupunkien Pride-järjestöjen kanssa ja Gay Joe sekä Queer Joe -siiderit ovat tuoneet sateenkaaren siideripulloon saakka.

Vuoden harmain päivä kääntää harmauden yhteiseksi juhlapäiväksi

Vuoden harmainta päivää ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Sääpalvelu Forecan kanssa tehty tutkimus osoitti Helsingin olevan marraskuussa Euroopan harmain pääkaupunki. Hartwall Original Long Drink päätti kääntää Suomen harmaan sään ylpeydenaiheeksi ja julistaa uuden juhlapäivän harmauden kunniaksi – Vuoden harmaimman päivän.

Vuosien aikana juhlapäivästä on kehittynyt valtakunnallinen ilmiö, johon osallistuvat kuluttajat, ravintolat ja kaupat ympäri Suomen. Vuoden harmainta päivää on juhlistettu erilaisten kampanjoiden, isompien ja pienempien konserttien sekä tempauksien kautta.

Juhlapäivä on onnistuneesti kääntänyt harmauden yhteiseksi ilonaiheeksi. Esimerkiksi vuonna 2025 huikeat 750 000 suomalaisista kippisti harmaudelle vuoden harmaimpana päivänä. 

Biokaasulaitos tekee Hartwallin Lahden tuotannosta fossiilivapaan

Vuonna 2023 Hartwall otti Lahdessa merkittävän askeleen kohti kestävämpää tuotantoa, kun panimon pihalle rakennettiin biokaasulaitos.

Oluen panemisesta ylijäävä ohrapohjainen mäski johdetaan biokaasulaitokseen. Sieltä loppuaines pääsee läheisille ohrapellolle ravitsemaan seuraavaa satoa, joka aikanaan solahtaa taas uutena maltaana olutkattilaan – ja kierto alkaa taas alusta.

Biokaasulaitoksensen myötä Hartwall luopui maakaasusta ja siirtyi fossiilivapaaseen tuotantoon Lahdessa. Ratkaisu tuki sekä yhtiön omia ilmastotavoitteita että Lahden kaupungin pyrkimystä kohti hiilineutraaliutta. Uusi biokaasulaitos oli merkittävä osa Hartwallin pitkän aikavälin ilmastotyötä ja merkitsi yhtä yhtiön historian virstanpylväistä matkalla kohti yhä vastuullisempaa panimotoimintaa.

2020‑luku tuo vahvistuksia juomavalikoimaan ja panimotoimintaan

2020‑luvulle tultaessa Hartwall on jatkanut kasvuaan sekä panimotoiminnan että juomavalikoiman kehittämisessä. Vuonna 2021 yhtiö vahvisti asemaansa kotimaisessa pienpanimokentässä ostamalla Bryggeri Helsingin liiketoiminnan ja sen tunnetut craft‑oluet, mikä toi Hartwallille lisää paikallista panimo‑osaamista. Samana vuonna Hartwall laajensi panimotoimintaa rakentamalla oman craft-panimon Tampereen Nokia Arenalle.

Hartwallista tuli Suomen suurin viinien maahantuoja vuonna 2024 uusien kumppanuuksien myötä. Hartwallin valikoimassa on satoja tunnettuja viinejä, ja lisäksi Hartwallilla on omia, suomalaiseen makuun kehitettyjä viinituotemerkkejä.

Vuonna 2024 Hartwallin tuotevalikoima kasvoi jälleen merkittävästi, kun yhtiö osti Pernod Ricardin suomalaisbrändit ja niiden valmistuksen Turussa. Tuotevalikoima täydentyi muun muassa ikonisella Minttu-liköörillä, ja Hartwallin asema viinien ja väkevien markkinoilla vahvistui entisestään.

Hartwall tänä päivänä

Meidän tehtävämme on virkistää Suomea. Olemme itse asiassa tehneet sitä nyt jo 190 vuoden ajan.

Hartwallin tarina alkoi kivennäisvesitehtaana, mutta tänä päivänä valmistamme satoja eri tuotteita lukuisista eri juomakategorioista: valikoimaamme kuuluu esimerkiksi vesiä, virvoitusjuomia, erikoisjuomia, oluita, juomasekoituksia, siidereitä, long drink -juomia ja viinejä. Tunnetuimmat tuotemerkkimme ovat Hartwall Original Long Drink, Hartwall Jaffa, Hartwall Novelle, Lapin Kulta ja Lahden Erikois. Olemme myös Heineken- ja Pepsi-brändien yhteistyökumppani Suomessa, ja maan suurin viinien maahantuoja.

Hartwallilaisia on yhteensä 700 ja välillisesti työllistämme Suomessa 11 000 ihmistä. Olemme osa tanskalaista Royal Unibrew -konsernia. Tehtaamme sijaitsevat Lahdessa ja Turussa, lähdevesipullottamo Karijoella ja pääkonttori Helsingissä.

Meillä valmistettavat juomat syntyvät alusta lähtien hartwallilaisten hyppysissä, aina tuotekehityksestä ja reseptien luomisesta testaamiseen, tuotantoon ja pakkaamiseen. Aivan kuten 1800-luvulla, jolloin Victor Hartwall aloitti kivennäisvesitoiminnan.