Moi, mitä etsit?

search
3.1.2023

Tutkimus: Quiet quitting -ilmiö näkyy myös Suomessa - yli puolet työssäkäyvistä alkanut ottaa rennommin töissä

Rennompi suhtautuminen työelämään näkyy muun muassa henkisen etäisyyden ottamisena omaan työhön, keskittymisenä oman roolin ydintehtäviin ja lisävastuiden välttelynä, paljastaa Hartwallin teettämä työelämän tilaa luotaava barometri. Omien rajojen vetäminen on tervetullut ilmiö, mutta henkisen irtioton sijaan tulisi miettiä, millainen työarki tuo itselle merkityksellisyyden kokemusta, peräänkuuluttaa Hartwallin henkilöstöjohtaja Linda Aro.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa paljon puhututtanut quiet quitting, eli hiljaiset loparit, näkyy myös Suomen työelämässä – ainakin, jos sillä tarkoitetaan tietoisesti rennompaa suhtautumista työhön ja keskittymistä vain omaan rooliin kuuluviin perustehtäviin.

Hartwallin teettämä tutkimus* paljastaa, että yli puolet (57 %) työssäkäyvistä suomalaisista kertoo ottavansa nyt tietoisesti rennommin omassa työssään. Hartwall tutki suomalaisten virkistymistä töissä ja ajatuksia työelämästä jo neljättä vuotta. Barometrissa tarkastellaan kaikkien suomalaisten työntekijöiden viihtymistä ja jaksamista työssä sekä vapaa-ajalla.

”Henkisesti töistä irtaantuminen voi kääntyä jopa omaa hyvinvointia vastaan, jos työn imu katoaa”

Rennompi ote työelämässä näkyy erityisesti psykologisessa suhtautumisessa työhön: lähes puolet rennommin ottavista (48 %) kertoo ottaneensa henkistä etäisyyttä työhönsä. Moni kertoo myös tekevänsä vain omaan rooliinsa kuuluvat tehtävät ja suhtautuvansa kriittisesti lisätehtäviin. Useampi kuin joka kolmas (38 %) ei ole ottanut uusia vastuita tai yrittänyt aktiivisesti edetä urallaan nykyisessä työpaikassaan.

”Viimeaikaiset poikkeusajat ovat herättäneet monet pohtimaan, millainen arki on itselle mielekästä ja tuottaa iloa, ja tämä heijastuu myös suhtautumiseen työhön. On erittäin tervetullutta, että työelämässä pohditaan yhä enemmän omia rajoja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä keskustellaan siitä, mikä on riittävän hyvä suoritus”, pohtii Hartwallin henkilöstöjohtaja Linda Aro.

”Samaan aikaan on hyvä muistaa, että innostus ja sitoutuminen omaan työhön ovat elintärkeitä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Henkisesti töistä irtaantuminen voi kääntyä jopa omaa hyvinvointia vastaan, jos työn imu katoaa. Siksi olisikin tärkeää keskittyä miettimään ennen kaikkea sitä, millainen työarki innostaa sopivasti ja luo työn merkityksellisyyden kokemusta”, Aro jatkaa.

Suomalaisia virkistää töissä yksi asia selvästi yli muiden: omat työkaverit. Selvä enemmistö (79 %) suomalaisista kertoo työkavereiden piristävän arjen keskellä. Aro peräänkuuluttaakin työyhteisön yhteenkuuluvuuden vaalimista.

”Henkinen irtiotto työstä voi tarkoittaa myös irtiottoa omasta työyhteisöstä – siitä tärkeimmästä voimavarasta. Hybridityöskentelyn tullessa jäädäkseen onkin tärkeää tunnistaa ne yhdessä tekemisen tavat, jotka lisäävät energiaa, innostusta ja yhteenkuuluvuutta.”

Huoli maailmantilanteesta näkyy myös työpaikoilla

 Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä huoli maailmantilanteesta ja taloudesta näkyy myös työpaikoilla. Hartwallin kyselyn mukaan noin joka viides (22 %) huolta kokenut on käsitellyt huoliaan työyhteisössään ja yhtä moni (21 %) kokee, että työpaikalla on tarjolla keskusteluapua työterveyden tai muun palvelun kautta huolten käsittelyyn. Joka kymmenes (10 %) kuitenkin kaipaa nykyistä enemmän apua maailmantilanteesta johtuvien huolien käsittelyyn myös työpaikalla.

”Työelämässä kaivataan yhä enemmän matalan kynnyksen tukea. Joskus ei tarvitakaan muuta kuin yksi keskustelu ja kokemus siitä, että tukea on saatavilla, mikä jo helpottaa omaa oloa”, Aro pohtii.

”Epävarmoina aikoina nousee entistä tärkeämmäksi myös omien työtehtävien kokeminen merkityksellisiksi ja avoin viestintä työpaikoilla maailmantilanteen vaikutuksesta omaan toimialaan ja yritykseen. Näihin kannattaa myös työpaikoilla satsata”, Aro lisää.

*Hartwallin kyselyyn töissä virkistymisestä vastasi 1000 työssäkäyvää 20–65-vuotiasta suomalaista. Tutkimus toteutettiin online-kyselynä 14.10.–18.10.2022. Tutkimuksen toteutti Bilendi Oy.