Hei, ystävä!

Velvollisuutemme on kysyä jokaiselta sisääntulevalta paperit. Olethan täysi-ikäinen?

Kyllä
En

Moi, mitä etsit?

search
Bränditarinat:

Lageria läpi historian

Yli 130 vuotta sitten suomalaiset oluenystävät saivat ensi kertaa tutustua uuden Aura-panimon tuotteisiin. Syksyllä 2018 kauppoihin saapui uusvanha uutuus, Aura Bock.
arrow_downward

Lue koko juttu

Aura-olut maistuu nostalgialta. Sitä juotiin jo Suomen suurruhtinaskunnassa, sen kullankeltaista sävyä ja kestävää, valkeaa vaahtokukkaa on ehkä ihasteltu Suomen ensimmäisten hehkulamppujen valossa, sitä on saatettu maistella vuoden 1952 olympialaisissa, ja sillä lienee juhlistettu Suomen itsenäistymistä, Paavo Nurmea tai jääkiekkokultaa 1995.

Vaiheikkaasta historiastaan huolimatta Aura-oluiden reseptiikka on säilynyt lähes samana läpi vuosikymmenien. Sen pehmeän leipäisestä ja kevyen yrttisestä mausta on voitu nauttia joulupöydissä yli sadan vuoden ajan. Välissä tosin oli lähes kymmenen vuoden aika, jolloin sitä ei valmistettu, mutta nyt sitä saa – ja tämän vuoden maaliskuusta alkaen perheen vahvempaa jäsentä myös päivittäistavarakaupasta.

Vaikka nykyisin Aura-olut valmistetaan Lahdessa, Hartwallin panimolla, ei ole vaikea arvata, mihin vesistöön juoman jäljet johtavat. Aura-lagerin tarina alkaa, kun kolme turkulaista kaupppiasta, Victor Strandell, J.W. Blomberg ja Waldemar Lindström, päättivät perustaa panimon Turkuun 1882.

Ristiriitainen vastaanotto

Auran panimo alkoi nousta Linnankadulle, Aura-joen tuntumaan vuonna 1884. Jokiranta valittiin paikaksi, sillä ohra kuljetettiin panimolle meriteitse, Turun satamasta jokea pitkin panimolle. Silloiset turkulaiset eivät olleet innoissaan rakentuvasta panimosta, sillä panimolle kaavaillun paikan välittömässä läheisyydessä sijaitsi yksi kaupungin yleisistä kaivoista, josta lähiseudun asukkaat hakivat käyttövetensä. Wechterin kaivoksi kutsutun kaivon pelättiin kuivuvan.

Tehdas valmistui vuonna 1885, ja sijaitsee samalla paikalla edelleen. Aikanaan melkoisena kolossina pidetyssä, punatiilisessä ja viisikerroksisessa kiinteistössä toimii nykyisin Nuorisoasiainkeskus, ja tiloissa on Turun kaupungin varastotiloja sekä bänditreenikämppätoimintaa. Kaivoa panimorakennuksen kulmalla ei enää ole, sen sijaan samanniminen katu, Wechterinkuja, kantaa muistoa historiasta.

Myös ensimmäiset Aura-oluet saatiin myyntiin vuonna 1885. Aluksi tehdas valmisti baijerilaista olutta, pilsneriä ja bockia sekä matalampialkoholista talouskaljaa, joka tunnettaisiin nykyisin ehkä kotikaljana. Myöhemmin panimo alkoi valmistaa myös portterikaljaa muun muassa lääkärien pyynnöstä, sillä nämä halusivat markkinoille hygieenisesti tuotetun ja laadukkaan kaljan.

Aura_panimon_keittohuone_1958.jpg
Auran panimon keittohuone vuonna 1958.

Virvoitusjuomat pelastivat panimon

Auran panimolla meni hienosti 1800-luvun lopulle tultaessa. Se oli kolmas Turkuun perustettu panimo, mutta se kasvatti markkinaosuuttaan niin, että jo vuosisadan vaihteessa se oli Turun suurin.

1900-luvun alkupuoli käänsi kuitenkin menestyksen: Vuonna 1902 vahvistettiin uusi mallasjuoma-asetus, joka rajoitti mallasjuoman valmistusta ja oluelle säädettiin entistä korkeampi vero. Koko maan oluttuotanto väheni heti lähes 10 miljoonaa litraa. Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki ja ensimmäisen maailmansodan aiheuttama raaka-ainepula johtivat monien panimoiden konkurssiin.

Aura selviytyi vaikeista ajoista monen muun panimon tavoin laajentamalla tuotantoaan oluista ja kaljasta virvoitusjuomateollisuuteen, ja se toi markkinoille Auranja-limonadit. Vuoden 1952 olympialaisissa Suomeen saapui uusi herkku: Coca-cola. 1957 Aura alkoi pullottaa suosikkia juuri Lounais-Suomen alueen tarpeisiin. Samana vuonna se lanseerasi myös A-oluen.

Turusta Kaarinaan ja Helsinkiin – ja Lahteen

Tuotannon kasvun myötä vanhat tilat alkoivat käydä ahtaiksi, ja pitkän harkinnan jälkeen Auran panimo laajensi aluksi naapuritonteille ja lopulta Kaarinaan, Piispanristiin. Alue oli tunnettu puhtaasta vedestään ja hyvästä maaperästään, ja se oli hyvien kulkuyhteyksien varrella. 1970-luvulla tuotanto siirtyi Aurajoen varrelta kokonaan Kaarinaan ja vanha panimorakennus myytiin Turun kaupungille.

Samoihin aikoihin, kun Auran tuotanto siirtyi hiljalleen Turusta Kaarinaan, myös omistajuus muuttui. Alkuperäiset omistajat päättivät myydä panimonsa helsinkiläiselle Hartwallille.

1960-70-lukujen taitteessa panimokentällä oltiin melkoisessa myllerryksessä, kun keskiolut vapautettiin. Aikaisemmin yli 2,8-prosenttisia alkoholijuomia sai myydä vain ravintoloissa, mutta 1969 astui voimaan uusi laki, joka toi korkeintaan 4,7 prosenttia alkoholia sisältävät oluet elintarvikeliikkeisiin. Lakimuutos muutti kenttää niin, että 90-luvulle tultaessa Auran markkinaosuus oli hiipunut vain muutamaan prosenttiin. Niinpä Hartwall lakkautti Kaarinan panimonsa ja samalla Aura-oluen valmistuksen. Vuosien saatossa aluksi kränää herättäneestä panimosta oli tullut länsisuomalaisille rakas, ja tehtaan viimeiset pullot sinetöitiin mustalla nauhalla surun merkiksi.

Turku sai omansa takaisin, kun Hartwall aloitti Aura-oluiden valmistamisen uudelleen vuonna 2004. Tuote lanseerattiin keväällä länsirannikolla Turun 775-vuotisjuhlan kunniaksi, muu Suomi sai maistella perinteikästä lageria syyskuusta alkaen. Aura-olut valmistetaan edelleen perinteistä reseptiä kunnioittaen ja nykyaikaan mukaillen, myös pakkauksen painatus vastaa pitkälti historiallista etikettiä.

Syksyllä 2018 Aura-perhe vahvistui, kun markkinoille tuli uusi Aura Tumma sekä nostalginen Aura Bock, jonka juuret yltävät Auran panimon alkuaikoihin, vuoteen 1885 asti.

Auran aikajana

1885 – Ensimmäiset Aura-oluet tulevat markkinoille
1924 – Auran portterikaljan valmistus alkaa
1969 – Alkoholilain muutos laajentaa 3-oluiden markkinaa ravintoloista elintarvikekauppoihin
1971 – Hartwall ostaa Auran panimon
1974 – Auran panimo siirtyy kokonaan Turusta Kaarinaan
1995 – Aura-oluiden valmistus lopetetaan
2004 – Hartwall aloittaa uudelleen perinteisen Aura-oluen valmistamisen
2017 – Alkoholilain muutos tuo Aura 5,2 %:n päivittäistavarakauppoihin
2018 – Aura Tumma ja Aura Bock kauppoihin

Saatat pitää myös näistä