Moi, mitä etsit?

search
Hyvinvointi:

Opi uutta nopeammin? Näin parannat aivojen oppimiskykyä

Onko uuden oppiminen vaikeaa, eivätkä asiat tunnu jäävän muistiin? Hyvä uutinen on, että aivot muovautuvat koko elämän ajan ja niitä voi treenata oppimaan paremmin. Näin parannat oppimiskykyäsi ja tehokkuutta.

Eivätkö vieraan kielen sanat jää päähän millään? Tartutko tenttikirjoja mieluummin vaikka siivousvälineisiin välttääksesi pänttäämisen?

Uuden oppiminen on aivoille kovaa työtä. Sitä vaikeuttavat entisestään älylaitteista syntyvät keskeytykset, huonosti nukutut yöt tai yksipuolinen ruokavalio.

Oppimista ja oppimistuloksia voi onneksi tukea monella keinolla – tässä viisi virkistävää vinkkiä!

Oletko sinä kiinnostunut, kuinka voisit oppia paremmin uusia asioita tai taitoja?

 

1# Onko kokonaisuus kunnossa? Aloita syömällä oppimisystävällisiä ruokia

Jotta voi oppia ja keskittyä tehokkaasti, on ensin huolehdittava koko kehon hyvinvoinnista. Opiskelijan kannattaakin suhtautua aivoihinsa kuten lemmikkiin: aivoja on ruokittava, leikitettävä, viihdytettävä, haastettava, koulutettava ja nukutettava. Hyvinvoivat aivot oppivat, jaksavat ja luovat paremmin.

Tarkista ensin, ovatko perusasiat esimerkiksi ruokailun suhteen kunnossa:

  • Opiskelijan ruokavalio on värikäs. Runsaalla kasvisten syönnillä on tutkimusten mukaan yhteys parempaan kognitioon. Suosi kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Muista myös pehmeät rasvat, jotka voitelevat aivojamme. Niitä saat muun muassa öljyistä, pähkinöistä ja avokadoista.
  • Syö säännöllisesti. Aivoilla ei ole omia energiavarastoja, vaan ne tarvitsevat jatkuvasti ravintoa toimiakseen hyvin. Aivojen ravintoa on verenkierron mukanaan tuoma glukoosi, jota syntyy elimistön pilkkoessa ruoka-aineiden hiilihydraatteja.
  • Muista ”aivovitamiinit”. B12-vitamiini on tärkeä vitamiini aivojen terveyden ja muistin kannalta. Keho ei pysty tuottamaan sitä itse, vaan B12-vitamiinia saa luontaisesti eläinperäisestä ruoasta, parhaiten lihasta, kalasta, kananmunasta ja maksasta. B12-vitamiinin puutos aiheuttaa muun muassa uupumusta, muistiongelmia ja keskittymishäiriöitä.

parranna-oppimistasi-2.jpg

2# Uutta voi oppia läpi elämän – ja aivoja treenata oppimaan paremmin

Aivot käyttävät ja muokkaavat muistitilaa älykkäästi ihmisen toiminnan perusteella. Oppimismielessä tämä aivojen ominaisuus on tärkeä: aivot ovat koulutettava ja muokkautuva alusta.

Kun joku asia on opittu, se siirtyy aivojen tietoisesta hallinnasta tietoisuuden ulkopuolelle ohjattavaksi, automaattiseksi toiminnoksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa kävely. Uusia, automaattisia rutiineja voi opetella läpi elämän.

Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä paremmassa kunnossa ne pysyvät. Nuoretkin aivot voivat laiskistua, jos makaa vain sohvalla eikä maanittele aivojaan puuhailemaan.

Treeniä opiskeleville aivoille:

  • Motivoi itseäsi. Motivaatio buustaa oppimista ja muistamista. Motivoi itseäsi palkinnolla, esimerkiksi jollain mukavalla tekemisellä, kun olet opiskellut tietyn aikaa.
  • Pidä taukoja. Lounas ja kahvitauot ovat tärkeitä, mutta lisäksi oppija tarvitsee mikrotaukoja, jolloin on lupa vain tuijotella ikkunasta ulos.
  • Tee toisin. Tutut asiat voivat kangistaa. Siirrä opiskelupisteesi vaihteeksi toisaalle tai käy tenttiaineisto läpi toisinpäin kuin olet aiemmin tehnyt.
  • Hajauta opiskeluaikaa. Jos opiskelet vaikka pääsykokeisiin tai yo-kirjoituksiin, hajauta opiskelut sopiviksi pätkiksi eri päiville. Se on tehokkaampaa kuin yhteen putkeen paahtaminen.

3# Rauhoita opiskeluhetki kaikilta keskeytyksiltä   

Ihmisen muisti ei tule koskaan täyteen vaan voimme oppia uusia asioita joka ikinen päivä. Jotta oppiminen voisi tapahtua parhaalla mahdollisille tavalla, kannattaa suurimpia muistihäiriköitä vältellä.

Yksi isoimmista haasteista liittyy nykypäivänä keskeytyksiin ja varsinkin älylaitteisiin. Jo yhdenkin puhelimen vilkaisun jälkeen voi kestää jopa vartin ennen kuin aivot pääsevät taas kiinni opiskeluun.

Opiskelupäivinä puhelimenkäytölle kannattaa luoda omat pelisäännöt. Pistä ilmoitukset pois päältä, pidä puhelin poissa näkyvistä ja pyydä kavereita soittamaan, jos asia on tärkeä.

Missä arjen tilanteessa toivoisit olevasi nopeampi oppija?

parranna-oppimistasi-3.jpg

4# Varaa aikaa opiskelusta palautumiselle, vaikka ei siltä tuntuisikaan

Suomessa on yli miljoona opiskelijaa. Varsinkin nuorena voi tuntua siltä, että palautumiselle ei ole tarvetta. Tämä on kuitenkin harhaa – aivomme eivät pärjää ilman unta.

Yön aikana päivällä opitut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Nukkuminen on vähän sama kuin painaisit tiedostolle tallenna-nappulaa. Kaikki tietävät, miten kauheaa on, jos unohtaa painaa save ja osa tiedoista on kadonnut seuraavana päivänä.

Pitkäkestoisen muistimme varasto on kapasiteetiltaan rajaton ja kestoltaan elinikäinen. Sen käyttämiseen vain tarvitaan riittävästi unta eli noin 7–9 tuntia yössä.

5# Liikkuva opiskelija pärjää paremmin 

Tutkimusten mukaan liikkuminen parantaa oppimista ja sitä kautta menestystä opinnoissa. Kun liikut, aivot joutuvat havainnoimaan ympäristöä ja tekemään pieniä päätöksiä jatkuvasti esimerkiksi valitusta reitistä. Opiskelussa tarvitaan täsmälleen samanlaista aivojen aktiivisuutta.

Opiskelupäivä kannattaakin aina aloittaa kävelemällä tai pyöräilemällä. Kun liikut heti aamusta, aivot aktivoituvat oppimisen kannalta myönteiseen tilaan. Bussissa tai autossa istuminen ei tee vastaavaa.

Opiskelijan kannattaakin olla arjessa aktiivinen ja testata ennakkoluulottomasti uusia tapoja oppia – se nimittäin virkistää ja tuo tuloksia!

Aiotko kokeilla jotain uutta muisti- tai opiskelukikkaa, jonka avulla opit paremmin?

 

Saatat pitää myös näistä