Moi, mitä etsit?

search
Olut, Tietoa oluesta, Oluen valmistus:

Makujen mestari

Mistä panimomestari Hannele Alakarhu ammentaa inspiraatiota?

Hartwallin panimomestari Hannele Alakarhu inspiroituu uusia makuja kehittäessään ihmisistä, väreistä, musiikista ja raaka-aineista.

Hartwallin vastaava panimomestari Hannele Alakarhu on unelma-ammatissaan. Panimomestari vastaa kaikkien Hartwallin juomien valmistumisesta, mutta viime aikoina yksi tuoteryhmä on saanut Alakarhun ajatuksissa erityistä tilaa.

”Jokainen työpäivä alkaa oluella. Maistelemme heti aamusta edellisen päivän erät ja teemme erityismaistoja. Olutta maistellaan laadun seurannan takia. Lisäksi kartoitamme mahdollisia virhemakuja sekä keskustelemme mieltymyksistämme uusiin, kehitteillä oleviin makuyhdistelmiin liittyen”, hän kuvailee.

Hannele Alakarhun puheissa vilisee sanat me, huikea, tiimi, Lahti ja Mattsson.

Uusien makujen suunnittelu on luovaa työtä. Ideoita makuihin voi tulla melkein mistä vain. Joskus ideat lähtevät raaka-aineista tai jostain täysin toisista tuotekategorioista kuten ruoasta.

Ideoidessaan Hannele Alakarhu käyttää apunaan musiikkia. Musiikilla pääsee sukeltamaan toivottujen makujen ja oluiden maailmaan.

”Koen maut hyvin visuaalisesti, näen ne väreinä ja muotoina. Mielelläni luon mielikuvan mausta ensin päässäni ja lähden sitä kautta suunnittelemaan. Saan inspiraatiota myös ihmisistä. Sieltä kokonaisuus yleensä kumpuaa.”

Makua ja iloa arkeen

Herkän makuaistin huomaa päivittäisessä elämässä. Kun maistaa työkseen, harjoittelu myös koulii makuaistia. Ystävät ja työkaverit naureskelevat usein Alakarhun makukokemuksille.

”En koe olevani mestarikokki, mutta minulla on aina mielipide ruoasta. Hyvä makuyhdistelmä on todella suuri helpotus”, hän nauraa.

Tutut sanovatkin, että panimomestari puhuu jatkuvasti ruoasta ja juomasta. ”Minulle maut ovat koko elämä. Haluan koko ajan maistella uusia makuja, hakea uusia elämyksiä ja arjen pieniä iloja.”

Hannele Alakarhu toivoo pystyvänsä tuottamaan ihmisille niitä samoja arjen iloja – makuja, joita halutaan maistaa yhä uudelleen ja uudelleen.

”Näen paljon vaivaa, että oluen maku ja hienot aromit olisivat kohdillaan. Parhaimmillaan oluen maku on kuitenkin vasta kun olut nautitaan hyvässä seurassa ja oikein tarjoiltuna.”

Lähijuomaa Lahdesta

Laadukkaan oluen perusta on hiivassa ja paikallisissa raaka-aineissa, kuten viljoissa ja raikkaassa pohjavedessä. Esimerkiksi Hartwallin erikoisolutpanimo Mattsonin kaikki perusraaka-aineet humalaa lukuun ottamatta tulevat noin 100 kilometrin säteeltä Lahdessa sijaitsevalta panimolta.

Hartwall on pitkään panostanut laadukkaiden lagereiden valmistamiseen. Vuonna 2017 aloittaneessa erikoisolutpanimossa päästään tekemään pieniä, kokeilevia erikoiseriä, joita ison panimon mittakaava ei ole mahdollistanut.

”Vain taivas on rajana siinä, mitä pystymme kokeilemaan. Olen varoittanut tiimiäni, että saatamme tulevina vuosina juoda paljon olutta. Maistella ja kokeilla mikä toimii ja mikä ei”, Alakarhu kertoo hymyillen.

Mattsson on saanut nimensäkin paikallisen olutvaikuttajan, Mallasjuoman perustaja Henrik Mattsonin nimestä. Mattsonin juuret ovat syvällä Päijät-Hämeessä, Mattsonlaisia asuu Lahdessa, Heinolassa, Orimattilassa ja Hollolassa.

”Tiimissäni on paljon osaamista vuosikymmenien ajalta, ja jokaisella meistä on intohimoinen ote työn tekemiseen. Parasta työssä on nähdä se, kun saamme porukalla loistavia tuloksia aikaan.”

”Oluessa täytyy olla jotain omaa. Tunnetta ja intohimoa ajatukseen, jota on kehitetty. Välinpitämättömyydellä ei saada aikaan loistavia tuotteita. Kaikissa oluissa näkyy ihmisten kädenjälki, mauissa tuntee häivähdyksiä koko tiimistä”, Hannele Alakarhu lupaa.

Panimomestari ei tingi laadukkaista raaka-aineista

Vesi

”Sanotaan rehellisesti, että meillä on käytössä maailman parasta vettä. Panimon käyttöön on varattu oma lähde, josta pulppuaa Salpausselän harjujen suodattamaa puhdasta pohjavettä. Oluesta noin 90 prosenttia on vettä.”

Hiiva

”Hiiva on panimomestarin paras ystävä. Hiiva on se, joka saa kaiken hyvän aikaiseksi. Hartwallilla käytetään useita hiivoja, meidän käytössämme olevat hiivat säilytetään meitä varten kantakokoelmissa. Oluesta riippuen käytetään kuhunkin olueeseen sopivaa hiivaa. Hiivan kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä.”

Humala

”Humala on oluen sielu, joka tuo hienoja makuja ja luo yhdessä maltaan kanssa oluen makumaailman. Ilmaston takia humala on oluen ainoa raaka-aine, jota ei viljellä laajamittaisesti Suomessa. Humalalajikkeella on merkitystä lopulliseen makuun. Oluesta pystyy maistelemaan esimerkiksi ilmaston ja maaperän vaikutuksen humalan aromeihin.”

Mallas

”Mallas on todellinen lähituote. 90 prosenttia Hartwallin käyttämästä mallasohrasta tulee 100 kilometrin säteeltä Lahden panimolta ja se mallastetaan Viking Maltin mallastamolla Lahdessa ennen kuin se päätyy panimon kattiloihin.”