Hei, ystävä!

Velvollisuutemme on kysyä jokaiselta sisääntulevalta paperit. Olethan täysi-ikäinen?

Kyllä
En

Moi, mitä etsit?

search
Trendit ja vinkit:

Mitä siiderimaailmassa kuplii pinnan alla? Tunnista siideritrendit

Maailmalla siiderien myynti kiihtyy, sillä monissa maissa kuluttajat vasta tutustuvat siiderien monipuoliseen valikoimaan. Suomessa siiderit eivät ole kasvussa, mutta pinnan alla kuplii. Esiin pulpahtaa mielenkiintoisia trendejä, jotka on hyvä tunnistaa kun suunnittelee kaupan tai ravintolan siiderivalikoimaa.

”Maailmalla siiderien myyntivolyymit ovat olleet kasvussa vuodesta 2012 alkaen noin viiden prosentin vuosivauhtia”, tuotepäällikkö Janiina Gustavsson kertoo. Euroopassa nopeimmin kasvavia siiderimaita olivat vuonna 2017 Itä-Euroopan maat: Tsekki, Puola, Romania ja Bulgaria. Näissä maissa siiderikulttuuri on vasta kehittymässä.

Janiina tarkentaa, että globaaliin kasvupyrähdykseen vaikuttaa muun muassa maailman suurin siideribrändi Strongbow, jonka maailmanvalloituksen myötä siiderien makumaailmat avautuvat yhä useammalle kuluttajalle. Strongbow on mukana Hartwallin siiderivalikoimassa

Suomi on siiderimaiden kolmonen

Vaikka siideri onkin oluen ohella yksi maailman vanhimmista alkoholijuomista, sen valmistus Suomessa aloitettiin varsin myöhään, vuonna 1962. Suomalaiset tykästyivät aluksi makeaan siideriin, mutta myöhemmin siiderimaku kehittyi kuivempiin laatuihin.

Varsinaisen läpimurron siideri teki Suomessa vasta vuonna 1995, jolloin uusi alkoholilaki mahdollisti siiderin myymisen ruokakaupoissa, ravintoloissa ja kioskeissa. Sen seurauksena 4,7-prosenttiset siiderit vyöryivät kuluttajien saataville. Siideriä kuluttivat aluksi enimmäkseen naiset, kun taas olut kuului miehisempiin juomiin. Sittemmin kulutus on tasaantunut globaalin trendin tapaan, joten juoma maistuu yhtä lailla miehille kuin naisille.

Myöhäisestä siideriherännäisyydestä huolimatta Suomi on kuitenkin ollut lyhyen historiansa aikana yksi maailman johtavista siiderimaista, kun tarkastellaan kulutusta henkeä kohden. Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaiset kuluttivat siideriä 8 litraa. Siiderimaiden kärkimaassa Britanniassa sitä kulutettiin tuolloin 15 litraa henkeä kohden. Toiseksi eniten siideriä lipittivät irlantilaiset, lähes 13 litraa per henkilö.

”Suuruusjärjestys on pysynyt samana näihin päiviin asti eli Suomi on edelleen kulutusmäärissä kolmosena”, Janiina kiteyttää.

Tästä huolimatta Suomessa siiderin kokonaiskulutus on viime vuosina laskenut. Panimoliiton tilastojen mukaan siiderikategoriassa kulutus laski vuonna 2019 volyymissa 6 % ja edellisenä vuonna jopa 8 %. Kulutuksen muutoksessa on kuitenkin mielenkiintoisia piirteitä, joista on hyvä olla tietoinen etenkin, jos suunnittelee yrityksensä siiderivalikoimaa.

Kuiva ja aito siideri kiinnostaa nyt

Laskevasta trendistä poikkeavat erityisesti tietyt siiderilaadut, joiden suosio on Suomessa jopa kasvussa.

Janiina kertoo, että siidereiden sisältä löytyy kolme erityistä siiderikategoriaa, jotka saavat uusia kuluttajia: kuivat omenasiiderit, premium- ja craft-siiderit.

”Makutottumukset ovat muuttuneet kuivien omenasiidereiden suuntaan."

Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus laadukkaisiin ja alkuperäisiin raaka-aineisiin on vaikuttanut vahvasti uuden kulutustrendin syntymiseen.

”Makutottumukset ovat muuttuneet kuivien omenasiidereiden suuntaan, joten ne nousevat makeiden siidereiden laskiessa. Siideri on perinteisesti valmistettu omenasta, joten paluu siiderin luonnollisille juurille on aitoutta, jota kuluttajat nyt kaipaavat”, Janiina arvelee syyksi kuivan omenasiiderin ostovolyymin kasvuun.

Myös terveellisyys näkyy siidereiden sisällä kasvavana trendinä, ja luonnollisuus ja aitous näkyvät tässäkin. Sokerin vähentäminen näkyy kuivan siiderin suosion kasvussa, sillä yhä useampi kuluttaja suosii kuivaa siideriä makean tai light-siiderin sijaan. Makeiden ja light-siidereiden suosio sen sijaan laskee.

Premium-siiderit ovat laadultaan korkealuokkaisempia ja sen myötä hinnaltaan perussiidereitä hintavampia. Niistä hyvä esimerkki ovat Happy Joe -siiderit, joissa on korkea mehupitoisuus eikä valmistuksessa ole käytetty keinotekoisia maku- tai väriaineita. Perussiiderien kulutus puolestaan laskee. Craft-siiderit ovat pienien panimoiden erikoistuotteita. Niiden kulutus on nousussa, mutta määrät ovat kuitenkin vielä varsin vähäisiä.

Trenditietoiset hörppivät rosee- ja alkoholittomia siidereitä

Viinimaailmassakin nähty roseetrendi näkyy myös siidereissä, jonne on viimeisten vuosien aikana tullut tarjolle roseevaihtoehtoja.

”Roseesiiderit kasvavat maailmalla ja myös meillä, joten yhä useampi brändi on tuonut markkinoille oman versionsa vaaleanpunaisesta siideristä. Pinkki trendi alkoi Suomessa jo vuonna 2018, kun Hartwall lanseerasi Suomen markkinoiden ensimmäisen Happy Joe -roseesiiderin. Samana vuonna myös tanskalainen Somersby lanseerasi roseesiiderin Suomessa”, Janiina kuvaa roseesiiderimarkkinan kehitystä.

Roseetrendi näkyy myös siidereissä

Vuonna 2019 Suomessa lanseerattiin useita uusia roseesiidereitä, joten kuluttajilla on useita vaihtoehtoja, joista valita. Keväällä 2020 Happy Joe vahvistaa roseesiideritarjontaansa lanseeraamalla täysin uudenlaisen, omenankukan makuisen, kuivan, Happy Joe Apple Blossomin.

Roseesiidereiden lisäksi alkoholittomat siiderit ovat alkoholittomien juomien lailla olleet jo pitkään kasvussa. Janiina kertoo, että alkoholittomat siiderit kasvavat globaalisti alkoholinkulutuksen vähentämisen myötä:

”Ne kasvavat myös Suomessa kovaa vauhtia, vaikka ovat vielä pienehkö segmentti kaikista siidereistä. Haluamme laajentaa alkoholittomien siidereiden tarjontaa, joten tuomme tänä keväänä markkinoiden ensimmäisen alkoholittoman roseesiiderijuoman, Happy Joe Red Love 0,0 %."


Lähteet: Panimoliitto, AICV European Cider Trends 2017, Nielsen Homescan 2020

Saatat pitää myös näistä