Moi, mitä etsit?

search
Vastuullisuus, Kestävä tuotanto:

Energiaa oluen panemisesta – kiertotalouden avulla kohti nollapäästöjä

Hartwallin tehdas Lahdessa toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Sen mahdollistaa biokaasulaitos, jossa oluen keitosta yli jääneestä mäskistä tehdään energiaa. Energiantuotannosta ylijäävän osan hyödynnämme lannoittamalla paikallista ohrapeltoa.

"Emme halunneet tyytyä vastuullisuustavoitteidemme suhteen vähään, vaan asetimme riman korkealle: nyt meidän tuotantomme Lahdessa on hiilineutraalia”, kertoo Hartwallin laki- ja yhteiskuntavastuujohtaja Hanna Sivenius. 

Fossiilivapaan tuotannon mahdollistaa Hartwallin Lahden tehtaan yhteyteen rakennettu biokaasulaitos. Nelostieltä voi ihailla kahta, halkaisijaltaan 20 metristä biokaasureaktoria. Maanpäällistä korkeutta kotoisasti pömpeleiksi kutsutuilla reaktoreilla on 8 metriä. 

Ratkaisu on maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen edistynyt ja loistoesimerkki tulevaisuuden energiantuotannosta.  

”Biokaasulaitoksia on aiemmin ollut lähinnä maatiloilla, mutta niitä voisi hyödyntää paljon laajemminkin teollisuudessa”, kertoo Hartwallin kehityspäällikkö Mika Mäkelä 

”Aiemmin lämpö tuotettiin maakaasua polttamalla. Halusimme korvata sen päästöttömällä vaihtoehdolla, jotta voimme osallistua taisteluun ilmaston lämpenemistä vastaan.”

Paikallinen kiertotalousratkaisu

Biokaasun valinnalle oli Mikan mukaan hyvät perusteet.  

Ensinnäkin biokaasulaitoksessa pystyttiin hyödyntämään olemassa olevaa laitteistoa, mikä oli sekä vastuullista että taloudellisesti järkevää. 

Toinen syy oli kiertotalous. Kävi ilmi, että energiaa voi tuottaa oluen keitosta yli jääneestä ohrapohjaisesta mäskistä eli ainesosasta, jota meillä on panimon tontilla tarjolla tonneittain!

Mäski ohjataan biokaasulaitokselle 230 metrisellä putkella. Biokaasun määrä laitoksella on 6 400 m3. 

”Raaka-aineet kulkevat tehokkaasti pellolta panimolle ja takaisin. Biokaasun valmistamisesta yli jäävä aines palautetaan läheiselle pellolle ravitsemaan ohrasatoa. Kypsä mallastettu ohra päätyy takaisin maltaana olutkattilaan,” Mika kertoo.

Lopullisesti energiantuotannosta vielä ylijäävän osan – kutsumme sitä rejektiksi – hyödynnämme lannoittamalla paikallista ohrapeltoa.