Hartwallin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on hyväksytty: tällainen on Science Based Targets -hanke
Tässä jutussa on vaikeaselkoisia käsitteitä: SBTi, CO2-sertifikaatti sekä Scopet 1, 2, ja 3.
Kannattaa silti jatkaa lukemista, sillä käsitteet ovat tärkeitä. Ne liittyvät Hartwallin päästötalkoisiin.
Pureudumme niihin Hartwallin emoyhtiön Royal Unibrew’n vastuullisuusjohtajan Henriette Hanne Øllgaardin avulla.
Mikä ihmeen SBTi?
SBTi on lyhenne sanoista Science Based Targets initiative. Hankkeen ajureina ovat YK ja suuret luonnonsuojelujärjestöt, kuten WWF.
SBTi auttaa yrityksiä asettamaan hiilidioksidipäästörajoja niin, ettei maapallon lämpötila nousisi yli 1,5 astetta.
Nimensä mukaisesti SBT-hankkeen tavoitteet on asetettu kovan ilmastotieteen pohjalta, saman tieteen, jota esimerkiksi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC käyttää raporteissaan.
Idea on siinä, että tieteeseen perustuvat standardit ja mittaustavat ovat samat useille eri yrityksille, jolloin ne ovat vertailtavissa. Tällä tavalla mukana oleva yritys pystyy vertailemaan omia päästöjään helposti ja selkeästi.
SBT-hankkeen valvovat elimet, kuten YK ja WWF, pystyvät ulkopuolisena tahona varmistamaan, ettei vilunkipeli ole mahdollista. SBTi tarkastaa kaikkien yritysten tavoitteet ennen kuin se hyväksyy yrityksen mukaan hankkeeseen. Hartwall ja sen emoyhtiö Royal Unibrew on hyväksytty hankkeeseen mukaan jo vuonna 2021. Nyt yritysten asetetut ilmastotavoitteet on hyväksytty myös SBT-työryhmässä.
Tällä hetkellä mukana on yli 6 500 yritystä ympäri maailman.
”Käytännössä sitoudumme yrityksenä asettamaan hiilidioksidipäästötavoitteet tasolle, jonka ansiosta maapallon lämpötila ei nouse yli 1,5 astetta”, Øllgaard kertoo.
SBT selkokielellä
SBT-hankkeessa päästövähennyskohteet on jaoteltu kolmen luokkaan. Niitä kutustaan nimillä Scope 1, 2 ja 3.
Luokka 1 keskittyy yrityksen suoriin päästöihin, kuten tehtaan savupiipusta tulevaan savuun.
Luokka 2 keskittyy päästöihin, joita syntyy yrityksen energiaostoista, kuten lämmityksestä ja viilennyksestä.
Luokka 3 ulottuu kaikkiin epäsuoriin päästöihin koko yrityksen arvoketjussa: raaka-aineiden tuotantoon, työmatkoihin, jätehuoltoon ja niin edespäin.
Luokka 3 on siinä mielessä haastava, että kategorian päästöt eivät ole suoraan yrityksen vaan yhteistyökumppanien käsissä.
”Laskutoimitukset luokkien 1 ja 2 suhteen on jo tehty. Nyt laskemme, miten pääsemme päästötavoitteisiin myös luokassa 3. Mietimme esimerkiksi suunnitelmia maanviljelyn aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi ja pyrimme antamaan ehdotuksemme siitä tämän vuoden loppuun mennessä.”
Millaisia ovat käytännön keinot?
Royal Unibrew’n kärkenä päästövähennyksissä ovat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, investoinnit uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkosähköpuistoihin, uusiutuvan energian ostaminen sekä päästöjen kompensointi CO2-sertifikaattien avulla.
Øllgaardin mukaan Royal Unibrew’n tavoitteet ovat toimialalla poikkeuksellisen kunnianhimoiset.
”Pyrimme olemaan luokissa 1 ja 2 Pariisin ilmastosopimuksen linjalla jo vuonna 2025. Olemme siis viisi vuotta aikataulusta edellä.”
Mitä tämä tarkoittaa Hartwallille?
Hartwallin laatima suunnitelma koko arvoketjun päästöjen puolittamiseksi on nyt saanut SBT-hankkeen virallisen hyväksynnän.
”Olemme toimialallamme kestävän kehityksen kärjessä.”
Hartwall on onnistunut vähentämään päästöjään siirtymällä fossiilipohjaisesta maakaasusta biokaasuun, hyödyntämällä pakkauksissaan kierrätysmateriaalia sekä ottamalla käyttöön sähkörekkoja.
Hartwallin Lahden tehdas, jossa valmistetaan juomia Jaffasta Novelleen ja Lahden Erikoisesta aitoon lonkeroon, on täysin hiilineutraali panimon pihalle rakennetun biokaasulaitoksen ansiosta. Siellä energiaa tehdään oluen panemisessa yli jäävästä mäskistä.
Tarkoitus on tehdä kaikista prosesseista mahdollisimman läpinäkyviä.
”Kuluttajalla täytyy olla tieto tuotteen koko matkasta tuotantotilalta kädessä olevaan virvoitusjuomaan asti.”