Hartwallilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet: tällainen on Science Based Targets -hanke
Tässä jutussa on vaikeaselkoisia käsitteitä: SBTi, CO2-sertifikaatti sekä Scopet 1, 2, ja 3.
Kannattaa silti jatkaa lukemista, sillä käsitteet ovat tärkeitä. Ne liittyvät Hartwallin päästötalkoisiin.
Pureudumme niihin Hartwallin emoyhtiön Royal Unibrew’n vastuullisuusjohtajan Henriette Hanne Øllgaardin avulla.
Mikä ihmeen SBTi?
SBTi on lyhenne sanoista Science Based Targets initiative. Hankkeen ajureina ovat YK ja suuret luonnonsuojelujärjestöt, kuten WWF.
SBTi auttaa yrityksiä asettamaan hiilidioksidipäästörajoja niin, ettei maapallon lämpötila nousisi yli 1,5 astetta.
Nimensä mukaisesti SBT-hankkeen tavoitteet on asetettu kovan ilmastotieteen pohjalta, saman tieteen, jota esimerkiksi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC käyttää raporteissaan.
Idea on siinä, että tieteeseen perustuvat standardit ja mittaustavat ovat samat useille eri yrityksille, jolloin ne ovat vertailtavissa. Tällä tavalla mukana oleva yritys pystyy vertailemaan omia päästöjään helposti ja selkeästi.
SBT-hankkeen valvovat elimet, kuten YK ja WWF, pystyvät ulkopuolisena tahona varmistamaan, ettei vilunkipeli ole mahdollista. SBTi tarkastaa kaikkien yritysten tavoitteet ennen kuin se hyväksyy yrityksen mukaan hankkeeseen.
Tällä hetkellä mukana on lähes 3 600 yritystä ympäri maailman. Hartwall on mukana hankkeessa ja sen emoyhtiö Royal Unibrew on hyväksytty mukaan jo vuonna 2021.
”Käytännössä sitoudumme yrityksenä asettamaan hiilidioksidipäästötavoitteet tasolle, jonka ansiosta maapallon lämpötila ei nouse yli 1,5 astetta”, Øllgaard kertoo.
Mitä se tarkoittaa käytännössä?
SBT-hankkeessa päästövähennyskohteet on jaoteltu kolmen luokkaan. Niitä kutustaan nimillä Scope 1, 2 ja 3.
Luokka 1 keskittyy yrityksen suoriin päästöihin, kuten tehtaan savupiipusta tulevaan savuun.
Luokka 2 keskittyy päästöihin, joita syntyy yrityksen energiaostoista, kuten lämmityksestä ja viilennyksestä.
Luokka 3 ulottuu kaikkiin epäsuoriin päästöihin koko yrityksen arvoketjussa: raaka-aineiden tuotantoon, työmatkoihin, jätehuoltoon ja niin edespäin.
Luokka 3 on siinä mielessä haastava, että kategorian päästöt eivät ole suoraan yrityksen vaan yhteistyökumppanien käsissä.
”Laskutoimitukset luokkien 1 ja 2 suhteen on jo tehty. Nyt laskemme, miten pääsemme päästötavoitteisiin myös luokassa 3, ja pyrimme antamaan ehdotuksemme tämän vuoden loppuun mennessä.”
Millaisia ovat käytännön keinot?
Royal Unibrew’n kärkenä päästövähennyksissä ovat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, investoinnit uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkosähköpuistoihin, uusiutuvan energian ostaminen sekä päästöjen kompensointi CO2-sertifikaattien avulla.
Øllgaardin mukaan Royal Unibrew’n tavoitteet ovat toimialalla poikkeuksellisen kunnianhimoiset.
”Pyrimme olemaan luokissa 1 ja 2 Pariisin ilmastosopimuksen linjalla jo vuonna 2025. Olemme siis viisi vuotta aikataulusta edellä.”
Mitä tämä tarkoittaa Hartwallille?
Seuraavan kahden vuoden aikana Hartwall laatii läpinäkyvän suunnitelman koko arvoketjunsa päästöjen puolittamiseksi, minkä jälkeen suunnitelma hyväksytetään SBT-hankkeessa.
”Haluamme olla toimialallamme kestävän kehityksen kärjessä.”
Øllgaardin mukaan Hartwall aikoo vähentää päästöjään esimerkiksi siirtymällä fossiilipohjaisesta maakaasusta biokaasuun ja pakkauksissa kierrätysmateriaaliin sekä ottamalla käyttöön sähkörekkoja.
Hartwallin tavoitteena on myös, että yhtiön Lahden-tehdas, jossa valmistetaan juomia Jaffasta Novelleen ja Lahden Erikoisesta aitoon lonkeroon, on täysin hiilineutraali jo tänä vuonna. Panimon pihalle esimerkiksi biokaasulaitos, jossa energiaa tehdään oluen panemisessa yli jäävästä mäskistä.
Kuluttajille Hartwallin toimet tulevat näkymään esimerkiksi pakkausmateriaaleissa: Hartwall on siirtymässä kokonaan kierrätysmuovin käyttöön pullopakkauksissaan.
Tarkoitus on tehdä kaikista prosesseista mahdollisimman läpinäkyviä.
”Kuluttajalla täytyy olla tieto tuotteen koko matkasta tuotantotilalta kädessä olevaan virvoitusjuomaan asti.”