Energiaa oluen panemisesta – kiertotalouden avulla kohti vähäpäästöisempää tuotantoa
Lahdessa tehdään suomalaisten lempijuomia Jaffasta Pommaciin ja aidosta lonkerosta Novelleen.Tuotannossa käytetään uusiutuvaa energiaa.
Fossiilivapaan tuotannon mahdollistaa Hartwallin Lahden tehtaan yhteyteen rakennettu biokaasulaitos. Nelostieltä voi ihailla kahta, halkaisijaltaan 20 metristä biokaasureaktoria. Maanpäällistä korkeutta kotoisasti pömpeleiksi kutsutuilla reaktoreilla on 8 metriä.
Ratkaisu on esimerkki biokaasun hyödyntämisestä teollisessa energiantuotannossa.
”Biokaasulaitoksia on aiemmin ollut lähinnä maatiloilla, mutta niitä voisi hyödyntää paljon laajemminkin teollisuudessa”, kertoo Hartwallin kehityspäällikkö Mika Mäkelä.
”Aiemmin lämpö tuotettiin maakaasua polttamalla. Halusimme korvata sen vähäpäästöisemmällä vaihtoehdolla,jotta voimme vähentää tuotantomme kasvihuonekaasupäästöjä."
Paikallinen kiertotalousratkaisu
Biokaasun valinnalle oli Mikan mukaan hyvät perusteet.
Ensinnäkin biokaasulaitoksessa pystyttiin hyödyntämään olemassa olevaa laitteistoa, mikä oli taloudellisesti järkevää.
Toinen syy oli kiertotalous. Kävi ilmi, että energiaa voi tuottaa oluen keitosta yli jääneestä ohrapohjaisesta mäskistä eli ainesosasta, jota meillä on panimon tontilla tarjolla merkittäviä määriä.
Mäski ohjataan biokaasulaitokselle 230 metrisellä putkella. Biokaasun määrä laitoksella on 6 400 m3.
”Raaka-aineet kulkevat tehokkaasti pellolta panimolle ja takaisin. Biokaasun valmistamisesta yli jäävä aines palautetaan läheiselle pellolle ravitsemaan ohrasatoa. Kypsä mallastettu ohra päätyy takaisin maltaana olutkattilaan,” Mika kertoo.
Lopullisesti energiantuotannosta vielä ylijäävän osan – kutsumme sitä rejektiksi – hyödynnämme lannoittamalla paikallista ohrapeltoa.
Iloisia uutisia viljelijälle
Kahdeksan kilometrin päässä Hartwallin tehtaasta sijaitsevalla Yli-Mäkelän tilalla kasvavaa mallasohraa käytetään oluidemme raaka-aineena. Tilan pitäjä jo kymmenennessä sukupolvessa, maanviljelijä Heikki Mäkelä sanoo etsineensä maan kasvukuntoa parantavaa orgaanista lannoitetta jo vuosien ajan, mutta vasta Hartwallin kanssa tärppäsi.
”On hienoa päästä osaksi kiertotalouteen perustuvaa tuotantoketjua.”
Ravinnepitoinen rejekti täyttää kierrätyslannoitteen kriteerit ja sen vaikutus sadon määrään ja laatuun voi tutkimusten mukaan olla suotuisa.
”Mäskilannoitteessa typpi ja fosfori ovat sellaisessa muodossa, että ne ovat helpommin kasvin käytettävissä kuin eläinperäisessä lannoitteessa”, Mäkelä selittää.
Aiemmin 560 hehtaarin peltopinta-ala on ollut täysin mineraalilannoitteiden varassa. Nekin toimivat, mutta Mäkelän kokemuksen mukaan eloperäiset lannoitteet tukevat paremmin maan kasvukuntoa.
”Tutkimuksissa on havaittu eloperäisten lannoitteiden voivan tukea maan rakennetta ja pieneliöstöä. Se taas vaikuttaa sadon määrän ja laatuun.”
Kaikki hyöty talteen
Lahti on Hartwallin koti. Virkistäviä juomia on valmistettu Hartwallin nykyisellä kotipanimolla reilut 20 vuotta, ja sitä ennen kaupungin keskustassa Mallasjuoman korttelissa vuodesta 1912 alkaen.
Lahden panimollamme esimerkiksi vesi, lämpö ja höyry käytetään hyväksi mahdollisimman monta kertaa. Lämpöä otetaan talteen tuotannosta ja käytetään tilojen lämmittämiseen.
Kaikki Hartwallilla käytetty sähkö on ollut jo vuosien ajan uusiutuvista energialähteistä hankittua.
Lisäksi saamme energiaa läheiseltä käytöstä poistetulta kaatopaikalta. Talteen otetut kaasut tuottavat parhaimmillaan 5 gigawattituntia energiaa vuodessa. Sillä lämmittäisi 5 000 pientä sähkökiuasta vuoden ajan kolmeksi tunniksi viikossa.
Kesäkuun 2026 loppuun menessä biokaasulaitos ja kaatopaikkakaasujen talteenotto olivat tuottaneet yli 19 gigawattituntia energiaa. Sillä ajaisi sähköautolla kuuhun ja kotiin yli 300 kertaa.
“Myös kuplat voivat olla kierrätettyjä", Mika Mäkelä paljastaa.
Keräämme nimittäin oluen käymisvaiheessa syntyvää hiilidioksidia talteen. Saamme osan suomalaisten rakastamien virvoitusjuomien, kuten Pommacin, Novellen ja Jaffan kuplissa tarvittavasta hiilidioksidista oluen panemisesta. Ennen pulloihin päätymistä jääkylmällä hiilidioksidilla on vielä yksi tehtävä. Sen avulla viilennetään panimomme laitteita ja tiloja.
Muun muassa näiden ratkaisujen avulla etenemme kohti tavoitettamme vähentää arvoketjumme päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Se on kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttamiseksi jatkamme päästövähennystoimia koko arvoketjussa.