Moi, mitä etsit?

search
Trendit ja vinkit:

Synninpesästä elämysmaailmaksi

Asiakkaiden käyttäytymistä ravintoloissa ohjatiin Suomessa pitkään 1980-luvulle. Ravintola-alan maine oli jopa hieman syntinen, ja se tarttui työntekijöihin ja saattoi vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saantia. 2020-luvun ravintolalta sen sijaan haetaan ennen kaikkea elämyksiä.

Kouvolan torin laidalla sijaitsevasta ravintola Pyöreästä Torpasta eli Mutterista on 60 vuodessa muovautunut paikallinen instituutio.

"Sodan kokenut sukupolvi oli kova istumaan iltaa ravintoloissa. Alkoholia kului runsaammin kuin tänä päivänä, mutta työt hoidettiin seuraavana päivänä", Pyöreän Torpan äänettömänä yhtiömiehenä edelleen toimiva Jaakko Leskinen, 80, muistelee.

Pyöreä Torppa perustettiinkin joulukuussa 1959 aivan toisenlaiseen maahan, kuin mitä Suomi nykyään on. Sodan jättämät haavat olivat arpeutumatta, ja käyttäytymisnormit tiukat. Alkoholin ostoja kaupasta valvottiin viinakortilla, eikä naisilla ollut asiaan ravintoloihin ilman miestä.

Leskinen on ollut mukana Pyöreän Torpan toiminnassa siitä lähtien, kun hänen vanhempansa Annikki ja Martti Leskinen ostivat Mutterin ravintolanpito-oikeudet Kouvolan teatterin kannatusyhdistykseltä, joka oli perustanut sen muutamaa vuotta aikaisemmin Teatteri-Torppa -nimisenä.

Leskinen arvioi, että Teatteri-Torpan kohtaloksi koitui tekeytyminen turhan hienoksi. Ravintolassa kestitettiin tuon ajan julkkiksia piikkiin, ja jokainen tietää, ettei sen kaltainen ravintolanpito pidemmän päälle kanna. Kannatusyhdistykseltä loppuivat rahat, ja ravintolanpidosta oli luovuttava.

pyöreä-torppa-mv_ravintola.jpg

Kotiäidistä ravintolayrittäjäksi

Leskisten perheen lapset olivat 1950-luvun lopulla juuri muuttaneet pois kotoa. Jaakko Leskinen itse opiskeli valtiotieteitä Helsingissä

"Äiti oli ollut ajan tavan mukaisesti siihen asti kotirouvana, mutta halusi nyt itselleen tekemistä Hän oli käynyt Porvoon naisopiston kokkilinjan 30-luvulla ja innostui ajatuksesta, kun ravintola tuli myyntiin", Leskinen kertoo.

Sodan jaloista Karjalasta lähtemään joutuneet Annikki ja Martti Leskinen muuttivat ravintolan nimen Pyöreäksi Torpaksi. Se oli kunnianosoitus entiselle kotikaupungille Viipurille ja sen maineikkaalle Pyöreälle Tornille. Erikoisen muotonsa vuoksi asiakkaiden suussa nimeksi vakiintui kuitenkin Mutteri.

Ensi töikseen Leskiset laskivat aterioiden hintoja ja annoksista tehtiin kansanomaisempia. Tarjonta keskittyi sen ajan kotiruokaan lihapullineen ja läskisooseineen. Hernekeittoa meni torstaisin litroittain, kun viereisellä torilla käymässä ollut markkinaväki halusi syödä hyvin. Mutteri alkoi vihdoin vetää väkeä sekä päiväsaikaan lounaalle, että iltasin maailmaa parantamaan.

Katkeamatonta yhteistyötä

Viiden vuoden opiskelujen jälkeen Jaakko Leskinen muutti takaisin Kouvolaan.

"Opintojani rahoittaakseni ryhdyin isäni jälkeen Coca-Colan edustajaksi. Mutterin alakerta on yhtä iso kuin yläkerta, ja siellä oli konttoritiloja sekä myös yksi minun kolmesta piirikonttoristani. Minulla on edelleen tallessa 60-luvun isokokoinen Coca-Cola -kyltti, jonka Hartwall olisi jo muutaman kerran halunnut ostaa. Vielä en kuitenkaan ole raaskinut myydä sitä", Leskinen naurahtaa.

Oy Hartwall Ab oli saanut Coca-Colan valmistusoikeudet vuonna 1956. Yhteistyö Mutterin kanssa käynnistyi edustusten myötä ja jatkui vuoteen 1998 asti, minkä jälkeen Hartwall siirtyi pullottamaan kilpailija Pepsin juomia. Yhteistyö Hartwallin ja Mutteri-ravintolan kanssa sen sijaan on kestänyt katkeamatta 1950-luvulta näihin päiviin asti.

Hartwallin pitkäaikainen myyntiedustaja Tomi Lintunen muistelee itse solmineensa Jaakko Leskisen kanssa ensimmäisen juomakauppasopimuksensa jo vuonna 1990.

"Tänä päivänä yhteistyömme on enemmänkin hyötyjen myymistä kuin pelkän juomakauppasopimuksen tekemistä", Lintunen summaa.

Kotipoltetusta miedompiin juomiin

Vakituisesti Leskinen rupesi työskentelemään Mutterissa vuonna 1969, aluksi apulaisena ja tiskin takana. Samana vuonna keskiolut vapautui, Mutteri sai A-oikeudet ja olutta rupesi saamaan ruokakaupoista.

Lain tarkoitus oli saattaa kuiva maaseutu tasaveroiseksi kaupunkien kanssa ja ohjata kansalaisia väkevistä juomista miedompaan olueen. Taustalla kummitteli kotipolton suosio. Muutoksen myötä asenteet alkoholia kohtaan vapautuivat, mikä lisäsi erityisesti naisten ja nuorten juomista.

Naisten sisäänpääsyä ravintoloihin valvottiin silti edelleen tiukemmin kuin miesten. Alkoholitarkastajat kiertelivät ravintoloissa ja valvoivat asiakkaiden päihtymistä.

Jaakko Leskinen kertoo naureskellen, miten erääseenkin kouvolalaisravintolaan yritti sisään nuoripari, nainen shortseissa, mies pitkissä housuissa. Pääsy evättiin. Pariskunta meni nurkan taakse, ja samankokoisina vaihtoivat keskenään vaatetusta nainen pitkiin housuihin, mies puolestaan shortseihin. Toisella yrittämällä sisään pääsy onnistui.

pyöreä-torppa-ravintola.jpg

Muutoksen tuulet virisivät 80-luvulla

Ravintolaelinkeino alkoi vapautua vasta 1980-luvulla, kun uusi laki vähensi byrokratiaa ja Alko kevensi anniskeluohjeitaan.

"Vielä 1980-luvulla oli vallalla käytäntö, ettei asiakas saanut itse vaihtaa ravintolassa lasiaan pöydästä toiseen, jos halusi käydä juttelemassa tuttujen kanssa. Tämä muuttui 1990-luvun lopulla."

Suurimpana syynä ravintolasäännösten höllentymiseen Leskinen pitää kansainvälistymistä. Suomi ei ollut enää syrjässä muusta maailmasta. Euroopan unioniin liittyminen 1990-luvun puolivälissä pakotti Suomen avautumaan lisää. Ravintoloiden ruoka- ja juomatarjonta monipuolistui. Kansallinen ravintolalainsäädäntömme alkoi taipua ulkomaisiin vaikutteisiin.

"Emme voineet enää elää kieltolain jälkeistä aikaa, kuten siihen asti. Nykyään meillä onkin jo vapaampaa, kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa ravintoloiden toimintaa valvotaan tiukemmin", Leskinen huomauttaa.

Lamat toivat lohileivän ja karaoken

Annikki Leskinen sairastui 1970-luvun lopussa vakavasti, ja Martti Leskinen jäi hoitamaan häntä kotiin. Jaakko Leskinen otti vuorostaan ravintolan vetovastuun. Pizzeriat ja erilaiset teemaravintolat alkoivat tuolloin yleistyä.

1970-luvun maailmanlaajuisen energiakriisin vaikutukset heijastuivat myös ravintola-alaan. Jaakko Leskinen ehdotti isälleen Mutterin menun yksinkertaistamista ja lohileipien ottamista listalle erityisen edullisina pikkusuolaisina.

Veto kannatti. Lohileivistä tuli niin suosittuja, että niitä tultiin syömään Norjan öljynporauslautoilta asti. Leskinen kertoo jopa edesmenneellä näyttelijäsuuruus Lasse Pöystillä olleen tapana tulla seurueineen Mutteriin syömään lohileipiä. Myös monet muut kulttuuripersoonat Olavi Virrasta Topi Sorsakoskeen sekä politiikan huippunimet ovat vuosien varrella vierailleet Mutterissa.

"1990-luvulle tultaessa lama kuritti taas ravintoloita. Ravintoloiden keskinäinen kilpailu kiristyi anniskelulupien vapauduttua. Silloin poikani Kimmo ehdotti, että hankkisimme karaokelaitteet. Ne olivat silloin vielä jotain uutta, vaikka alkoivatkin nopeasti yleistyä."

Mutteri on tänä päivänä yksi Suomen johtavista karaokeravintoloista. Usein laulajia on jonoksi asti.

PyöreäTorppa-60v-main.jpg

Pyöreän Torpan 60-vuotisjuhlissa tarjolla oli 60 metriä pitkä lohileipä.
 

Ravintoloilta halutaan viihdettä

Eläkkeellä oleva Jaakko Leskinen toimi Mutterin pääomistajana vuosina 1982-2005, jolloin hän luovutti ohjat pojalleen Kimmolle. Tämä kuitenkin myi oman osuutensa pois vuonna 2009.

Nykyisin Mutterin pääomistaja on ravintolassa työntekijänä aloittanut Bekim Canhasi, mutta Leskisten perhe menossa edelleen mukana taustavaikuttajina.

Parin viime vuosikymmenen aikana meno yöelämässä on Leskisen mukaan selvästi rauhoittunut ja juomatavat siistiytyneet. Shotit ja drinkit ovat tulleet viinaryyppyjen tilalle.

"Ihmiset eivät tule enää ravintolaan pelkästään juomaan vaan hakevat sieltä myös viihdettä. Karaokeen panostaminen oli Mutterille oikea ratkaisu", Leskinen sanoo.

Pyöreän Torpan historia

1957: Kannatusyhdistys perustaa ravintola Teatteri-Torpan.

1959: Annikki ja Martti leskinen ostivat Kannatusyhdistykseltä ravintolan pito-oikeudet. Nimi muuttui Pyöreäksi Torpaksi eli Mutteriksi.

1969: Keskiolut vapautui ja Mutteri sai A-oikeudet. 1960-70 -lukujen taitteessa naiset rupesivat pääsemään ravintoihin ilman miesseuraa.

1970-luku: Maailmanlaajuinen energiakriisi heijastui ravintoloiden kannattavuuteen myös Suomessa. Mutterissa kehitettiin herkullinen ja edullinen lohileipä syöjien houkuttelemiseksi.

1982: Jaakko Leskisestä tuli Pyöreän torpan pääomistaja.

1992: Jaakko Leskisen poika Kimmo Leskinen ehdotti lamavuosien vastaiskuksi Mutterin muuttamista karaokeravintolaksi.

2005: Jaakko Leskinen luopui pääosakkuudestaan.

2008: Kouvolan Karaokeklubi lauloi Mutterissa karaoken maailmanennätyksen Guinessin Ennätysten kirjaan.

2009: ravintolan pitkäaikainen työntekijä ja osakas Bekim Canashi ostaa Mutterin pääosakkuuden.

Saatat pitää myös näistä