Onko gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyä muille kuin keliaakikoille ja yliherkille?
Gluteenittomuus on 2010-luvun suosituin ruokavalio eikä suotta – gluteenin skippaavat ihmiset kehuvat treenin kulkevan tehokkaammin, tukan kiiltävän kauniisti ja vatsan turvotuskin on tiessään.
Gluteeni on ohran, vehnän ja rukiin sisältämä valkuaisaine, joka muodostaa esimerkiksi leivän ja pullan sitkomassan. Se on myös aine, jota keliakiaa sairastavan ihmisen suolisto ei kestä lainkaan. Keliaakikon on noudatettava tarkasti gluteenitonta ruokavaliota koko elämänsä ajan.
Sisätautien professori ja keliakiatutkija Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta kertoo, että ruokavaliosta innostui myös moni oireeton ihminen, kun 2010-luvun alussa julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan gluteenittomuudesta voisi olla hyötyä joillekin ihmisille.
”Gluteenittomuudesta tuli ilmiö, jonka puolesta puhuivat monet supertähdet ja kansainväliset vaikuttajat. Ravintoloissa alettiin kokata gluteenitonta ruokaa ja kauppojen hyllyt täyttyivät uusista gluteenittomista tuotteista”, Kaukinen kertoo.
Mutta onko gluteenittomasta ruokavaliosta todella hyötyä, jos ei sairasta keliakiaa vai ovatko dieetin terveyshyödyt pelkkää myyttiä?
On todella olemassa ihmisryhmä, jotka saavat selittämättömästä syystä oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergioita, Kaukinen kertoo. Oireita ovat muun muassa ummetus, nivelvaivat, heikotus ja ihottuma.
Tiedemaailmassa oireista kärsiviä ihmisiä on ryhdytty kutsumaan gluteeniherkiksi. Keliakian kaltaisista taudeista tiedetään jo paljon, mutta gluteeniherkkyys on uusi ilmiö tutkijoille.
”Tarkkaan ei tiedetä, onko kyseessä hetkellinen oire ja onko yliherkkyys periytyvää. Sitäkin tutkitaan, onko syy nimenomaa gluteenissa vai jossain muussa viljojen sisältämässä aineessa”, Kaukinen kertoo.
Gluteeniherkkyys selviää välttämiskokeilulla
Joskus pelkkä uskomus siitä, että ihminen tekee hyvää omalle keholleen, voi saada aikaan paremman olon.
Kaukinen huomauttaa, että gluteenipitoiset viljat ovat olleet peruselintarvikkeita länsimaisessa ruokavaliossa kautta aikain. Se unohtuu monelta ihmiseltä, joka on tehnyt gluteenittomuudesta elämäntavan.
Kaukinen neuvoo, että keliakia ja allergiat on hyvä poissulkea lääkärin vastaanotolla ennen kuin viljat jättää pois ruokavaliosta vatsavaivojen vuoksi. Gluteeniherkkyyteen ei ole vielä olemassa testiä, joten diagnoosi selviää välttämiskokeilulla.
”On tärkeä huomioida, ettei kokonaan poissulje viljoja, sillä on olemassa myös gluteenittomia viljatuotteita. Kuidun saannista täytyy pitää huolta”, hän muistuttaa.
”Jos ihminen on terve, gluteenia ei ole syytä välttää”, Kaukinen jatkaa. Viljat ja kokoviljat ovat äärimmäisen tärkeitä ravinnon, kuidun ja vitamiinien lähteitä ihmiselle. Kaukisen mukaan gluteenia ilman keliakiadiagnoosia tai yliherkkyyttä välttelevillä on suurempi riski sydän- ja verisuonisairauksiin, sillä heiltä jää viljatuotteiden hyvät vaikutukset pois. Mikäli gluteenin joutuu jättämään pois ruokavaliostaan yliherkkyysoireiden vuoksi, onkin tärkeää varmistaa kuidun ja vitamiinien riittävä saanti muusta ravinnosta.
Lue lisää aiheesta:
Ruokavalio ei ole maltaisen nautinnon este – 5 väitettä gluteenittomasta oluesta
Gluteeniton olut on suositumpaa kuin koskaan aiemmin – miten se valmistetaan?