Hei, ystävä!

Velvollisuutemme on kysyä jokaiselta sisääntulevalta paperit. Olethan täysi-ikäinen?

Kyllä
En

Moi, mitä etsit?

search
Olut:

Pieni olutsanasto – tätä olutmaailman vieraan kuuloiset termit tarkoittavat

Kantavierre, snifter, vaahtokampa, portteri… Kokosimme pienen olutsanaston, joka selittää maltaisen maailman kummat sanat. Yllätä knoppitiedolla tuoppikaverisi tai päihitä muut pubivisassa!

Ale
Yleisnimitys pintahiivaoluille. Kts. pintahiivaolut.

Alkoholipitoisuus
Vaikuttaa oluen makuun, täyteläisyyteen ja suutuntumaan. Alkoholipitoisuus ilmoitetaan tilavuusprosentteina.

Alkoholiton olut
Olut, josta poistetaan alkoholi käymisen jälkeen tai olut valmistetaan niin, ettei alkoholia juurikaan muodostu. Alkoholittomien oluiden alkoholiprosentti on 0,0–0,5 %.

Lue lisää alkoholittomista oluista täältä

Tutustu alkoholittomien oluiden valikoimaan:

Heineken 0,0 % 

Karjala 0,0 %

Lapin Kulta 0,0 % 

More Brewing Lager 0,0 %

APA
(American Pale Ale) on pintahiivaolut, jossa käytetään paljon humalaa, mikä tekee olueen kirpeän maun.

Maista Lahden Erikois Summer 2021 -APA-olutta

Aromihumala
Humalalajike, jossa on paljon eteerisiä öljyjä eli aromiaineita.

Barley wine
Väriltään tumma tai kuparinen vahva pintahiivaolut, jonka aromissa on sherrymäisyyttä. Paranee usein ikääntyessään.

Maista Matsson Barley Wine -olutta

Bitter
Pintahiivaolut, jossa on nimensä mukaisesti runsaasti katkeruutta sekä vähän hiilihappoja ja pehmeä suutuntuma.

Bock
Vahva, alun perin saksalainen pohjahiivaolut. Väriltään bock voi olla vaalea tai tumma, yhdistävänä tekijänä on runsas maltaisuus ja paahtunut sivumaku. Dobbelbock on oluttyypin vahvempi versio.

Maista Aura Bock -olutta.

Brown Ale
Pähkinäisen ruskea ja pehmeän runsas pintahiivaolut. Suosittu oluttyyppi Englannissa ja Amerikassa.

Maista Newcastle Brown Ale -olutta.

Brysselin pitsi
Oluen vaahdosta lasin pintaan jäävät pitsimäiset jäljet.

Cask
Eräänlainen oluttynnyri, johon olutta voidaan säilöä. Esimerkiksi real ale -oluita voidaan tarjoilla ravintolassa suoraan caskista.

Craft beer
Käsityöläisolut, joka valmistetaan nimensä mukaisesti pitkälti käsityönä. Yleisemmin pienpanimoiden oluista puhuttaessa käytetään termiä craft beer.

EBC
European Brewery Convention on oluen väriasteikko. Sillä kuvataan oluen sekä maltaiden tummuusastetta. Mitä suurempi EBC-arvo, sitä tummempi olut. Esimerkiksi vaalean lagerin EBC voi olla 10 ja lähes sysimustan portterin jopa 150.

EBU tai IBU
European Bitterness Unit ja International Bitterness Unit kuvaavat oluen katkeroainepitoisuutta. Mitta-asteikot ovat samankaltaiset, toista käytetään nimensä mukaisesti Euroopassa, toista maailmanlaajuisesti. Mitä isompi EBU tai IBU on, sen katkerampi olut yleensä on. Ei katkerien oluiden luku voi olla esimerkiksi 5, hyvin katkerien yli 60.

Esterit
Oluen hedelmäiset aromit.

Flavori
Oluen mausta ja tuoksusta syntyvä yhteisvaikutus. Peräisin englanninkielisestä sanasta flavour, joka tarkoittaa makua tai aromia.

Gluteeniton olut
Olut, josta poistetaan valmistusprosessissa maltaista peräisin oleva gluteeni.

Lue lisää gluteenittomasta oluesta täältä

Maista Lapin Kulta Pure Gluteeniton Luomulageria.

Golden Ale
Hedelmäinen pintahiivaolut, joka on saanut nimensä kultaisen värinsä mukaan.

Maista Matsson Golden Ale -olutta.
Maista Polar Monkeys White Collar Golden Ale -olutta.

Hapanolut (sour ale)
Pintahiivaolut, jolle on ominaista hyvin hapan maku. Happamuus on peräisin villihiivoista tai maitohappobakteereista. Usein hapanoluisiin on lisätty myös marjaa tai hedelmää.

Maista Mattson Sour Ale -olutta.

Hiiva
Yksisoluinen sieni, joka käynnistää oluessa käymisreaktion ja saa sokerit muuttumaan alkoholiksi ja hiilidioksidiksi.

Humala
Humala (Humulus lupulus) on köynnöskasvi, jonka kuivattuja emikukintoja eli humalankäpyjä käytetään oluen valmistuksessa. Humala antaa oluelle katkeruuden ja humalan aromin sekä parantaa oluen säilyvyyttä. Eri humalalajikkeet voidaan jakaa karkeasti aromihumaloihin ja katkerohumaloihin.

Imperial
Tarkoittaa sitä, että oluttyypin humalointi ja aromikkuus on voimakkaampaa. Imperial-termin voi liittää mihin oluttyyppiin tahansa.

Maista Krusovice Imperial -olutta.

IPA
IPA (India Pale Ale) on pintahiivaolut, jossa on tavallista alea voimakkaampi humalan maku. Nimi on peräisin siitä, kun britit lähettivät olutta 1700-luvulla sotajoukoilleen Intiaan. Olueen lisättiin reilummin humalaa, jotta se säilyisi paremmin pitkän laivamatkan.

Maista Lagunitas IPA -olutta.

Jäännössokeri
Olueen jääneet käymättömät sokerit. Jäännössokeri vaikuttaa oluen suutuntumaan ja paksuuteen.

Kalja
Tumma, mieto ja makea suodattamaton olut. Kutsutaan myös nimellä kotikalja.

Kantavierre
Vierre on oluen olomuoto ennen käymisprosessia: makea, mallassokerinen ja käymispitoinen neste. Kantavierteellä tarkoitetaan vierteen uutepitoisuutta. Pääosa uutepitoisuudesta on erilaisia käymiskelpoisia sokereita. Kantavierre viittaa niiden prosenttiosuuteen vierteestä.

Keg
Hanaoluen paineistettu säilytys- ja anniskeluastia. Kegit valmistetaan tavallisesti teräksestä, muovista tai alumiinista, ja ne ovat tilavuudeltaan usein 20–30 litraa.

Keitto
Oluen valmistuksen vaihe, jossa vierre väkevöidään keittämällä sitä kattilassa. Samalla joukkoon lisätään humala.

Käyminen
Tärkeä oluen valmistusvaihe, jossa hiiva muuntaa vierteen sokerit alkoholiksi ja hiilidioksidiksi.

Lager
Yleisnimitys pohjahiivaoluille. Kts. pohjahiivaolut.

Maista lagereita:
Foster’s
Heineken 5,0 %
Karjala 5,2 % 

Mallas
Oluen pääraaka-aine, joka valmistetaan viljasta idättämällä ja kuivattamalla. Olutmaltaat ovat tavallisimmin ohraa, mutta voivat olla myös vehnää tai muuta viljaa. Maltaista saadaan sokereita, joita hiiva tarvitsee alkoholin muodostamiseen.

Mild ale
Pintahiivaolut, joka on nimensä mukaisesti miedompi eli siinä on matalampi alkoholipitoisuus. Väriltään usein vaalea tai meripihkan värinen.

Maista Lahden Erikois Pale Mild Ale -olutta

Mäskäys
Oluen valmistuksen ensimmäinen vaihe. Olutmaltaita ja vettä kuumennetaan isossa keittokattilassa, jolloin maltaiden tärkkelys pilkkoutuu sokereiksi ja aromit ja väriaineet liukenevat veteen.

Mäski
Mäskäyksessä maltaiden jyvistä jäljelle jäävä puuromainen seos. Voidaan käyttää esimerkiksi eläinten rehuna tai biokaasun raaka-aineena.

NEIPA
NEIPA (New England India Pale Ale) on Yhdysvaltojen New Englandin alueelta kotoisin oleva pintahiivaolut, joka on eräänlainen IPA-oluen muunnos. Sameassa oluessa on humalan katkeruuden tilalla sitruksista kirpeyttä ja hedelmäisyyttä.

Maista Lahden Erikois NEIPA -olutta

Oktoberfest
Oktoberfest on kaksiviikkoinen olutfestivaali, joka järjestetään vuosittain Saksan Münchenissä. Syksyisille sadonkorjuufestivaaleille pannaan usein voimakkaita ja tummia Oktoberfest- tai Märzen-oluita.

Maista Lahden Erikois Oktoberfest -olutta.

Olutpruuvi
Oluiden maistelu. Oikeaoppisen olutpruuvin järjestämiseen tarvitaan erilaisia oluita, jalalliset olutlasit, vettä, pientä purtavaa ja muistiinpanovälineet arviointia varten.

Oluttyyppi
Oluet luokitellaan käymistavan mukaan eri oluttyyppeihin ja mahdollisesti vielä alatyyppeihin. Pääoluttyypit ovat alet ja lagerit. Etenkin aleilla on lukuisia erilaisia alatyyppejä.

Pienpanimo
Panimo, jonka tuotantomäärä on nimensä mukaisesti pieni. Suomessa pienpanimoksi luokitellaan panimo, joka tuottaa kalenterivuoden aikana maksimissaan 15 miljoonaa litraa olutta.

Pils, pilsner
Pohjahiivaolut, jonka sanotaan olevan vaalean lagerin edeltäjä. Tsekkiläiset pilsnerit ovat maltaisia, kirkkaita, vaaleita ja niissä on kukkainen humalointi. Saksalaiset pilsit ovat maultaan voimakkaampia.

Maista Aura Pils -olutta.

Pint
Englantilainen oluttuopin mittayksikkö. Pint = 0,5683 litraa.

Pintahiivaolut
Pintahiivaoluet (ale) ovat oluita, jotka käyvät lämpimässä, noin 15–25 asteen lämmössä. Pintahiivaoluiden käyminen ja kypsyminen kestää pari kolme viikkoa. Käymisprosessissa oluen hiiva nousee oluen pinnalle. Pintahiivaoluille ominaista on hedelmäiset ja happamat maut.

Pohjahiivaolut
Pohjahiivaoluet (lager) ovat oluita, jotka käyvät viileässä. Pohjahiivaoluiden käyminen ja kypsyminen kestää noin kuukauden. Käymisprosessissa oluen hiiva painuu säiliön pohjalle. Pohjahiivaoluet ovat yleisesti maultaan raikkaita ja niissä raaka-aineiden maut korostuvat. Enemmistö maailmassa valmistettavista oluista on lagereita.

Portteri
Tumma kahvimaisen värinen, vahvasti alkoholipitoinen ja hedelmäinen pintahiivaolut, joka on syntynyt 1700-luvun Lontoossa.

Maista Mattson Imperial Porter -olutta.

Red ale
Pintahiivaolut, joka on yleensä kevyesti humaloitu ja maultaan hieman toffeinen.

Maista Matsson Red Ale -olutta.

Sahti
Perinteinen suomalainen suodattamaton olut. Valmistetaan usein ohra- ja ruismaltaista sekä leivinhiivasta.       

Shandy
Oluen ja limonadin tai hedelmämehun juomasekoitus.

Tee itse shandy-drinkki, ohjeet löydät täältä.

Single hop

Humalointitapa, jossa käytetään vain yhtä humalalajiketta.

Snifter
Aromilasi. Sopii esimerkiksi lasiksi oluen maisteluun. Vahvoja oluita voi myös tarjota aromilasissa pienen määrän digestiivin tapaan.

Lue lisää erilaisista olutlaseista täältä

Sunshine beer
Termin alle luokitellaan kevyet ja hieman makeat pohjahiivaoluet, joista huokuu kesäinen tunnelma. Tällaisia ovat esimerkiksi meksikolaiset lagerit, jotka tarjoillaan pullosta limen kanssa.

Maista Sol-olutta

Suodatus
Oluen valmistusvaihe, jossa käymisen jälkeen oluesta poistetaan hiiva ja muut partikkelit. Suodattamisen ansiosta oluesta tulee väriltään kirkasta. Kaikkia oluttyyppejä ei suodateta. Soudattamattomat ovat väriltään sameita.

Stout
Pintahiivaolut, joka on ominaisuuksiltaan tumma, paahteinen ja kuiva. Samankaltainen olut kuin portteri. Maailman tunnetuin stout on irlantilainen Guinness.

Maista Guinness Draught -olutta
Maista Murphy’s Irish Stout -olutta

Tumma lager
Väriltään tumma mutta alkoholipitoisuudeltaan kevyt pohjahiivaolut. Maussa ominaista on paahteisuus ja karamellimaisuus.

Maista Aura Tumma -olutta

Vaahtokukka
Paksu vaahto, joka muodostuu olutlasiin olutta kaadettaessa. Vaahtokukka suojaa oluen aromeita.

Lue lisää oluen vaahdosta täältä

Vaahtokampa
Usein metallinen työkalu, jolla baarimikko pyyhkäisee lasiin valutetusta hanaoluesta muodostuneen vaahdon siistiksi vaahtokukaksi lasin pinnalle. Hieman märkä vaahtokampa muodostaa vaahtokukan pinnalle vesikalvon, joka saa vaahtokukan säilymään hieman kauemmin.

Vaalea lager
Maailman yleisin oluttyyppi. Ominaista kullankeltainen vaalea väri sekä raikas maku.

Maista Urho-olutta

Vehnäolut
Pintahiivaolut, jossa riittää variaatioita. Tunnetuimmat vehnäoluet ovat peräisin Saksasta.

Maista Lahden Erikois Vehnä -olutta

Vierre
Oluen mäskäyksessä syntyvä makea, mallassokerinen ja käymispitoinen neste. Vierre on ikään kuin oluen olomuoto ennen käymisprosessia.

Villihiiva
Hiivasoluja, jotka elävät luonnossa, ilmassa ja pinnoilla.

Vintage-olut
Vuosikertaolut. Oluttyypiltään usein vahvempia oluita, kuten imperial stouteja tai porttereita.

Vähäalkoholinen olut
Niin sanotut ykkösoluet, joiden alkoholiprosentti: on 0,6–2,7 %.

Wet hops
Humalointitapa, jossa humala lisätään olueen tuoreina humalakukkina. Kukinnot lisätään vierteeseen 12 tunnin sisällä poimimisesta, jotta niiden aromit säilyvät parhaimmillaan.

Wiener
Väriltään usein punertava pohjahiivaolut, joka on kehitetty Itävallan pääkaupungissa Wienissä 1800-luvulla. Wiener-oluita voidaan kutsua myös nimillä Amber Lager, Vienna Lager tai wieniläistyylinen lager.

Maista Aura Kuningasolutta.
Maista Polar Monkeys Blue Collar Amber Lager -olutta.

Lähteet:

Lehtinen, Anikó: Niin monta olutta – oluen arviointiopas. WSOY (2016)
Lehtinen, Anikó: Yks olut! WSOY (2014)

Saatat pitää myös näistä