Näin pullojen muovi kiertää
Palautusautomaatti on kuin arkipäivän teleportti: kun siihen laittaa pullon, se ”katoaa”, kunnes se päätyy uudelleenkäsittelyyn ja muuttaa muotoaan.
Palautuslaite tunnistaa pullon ja ohjaa sen oikeaan astiaan. Tämän jälkeen se muuttuu Palpan eli Suomen Palautuspakkaus Oy:n omaisuudeksi, kertoo Palpan viestintäjohtaja Tommi Vihavainen.
”Pullot litistetään ja toimitetaan kumppaniemme käsittelylaitoksille. Siellä ne kasataan suuriksi, 300 kilon paaleiksi, josta ne lähtevät kierrätysyrityksiin”, Vihavainen kertoo.
Kierrätyslaitoksilla pullot rouhitaan lastuiksi, materiaali pestään ja lajitellaan. Lopulta siitä valmistetaan uutta raaka-ainetta, jota voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistuksessa. Osa päätyy takaisin uusiksi pulloiksi.
Hartwall on osa Royal Unibrew -konsernia, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki käytössä olevat pakkaukset ovat kierrätettäviä, uudelleenkäytettäviä tai kierrätysmateriaalista valmistettuja.
Jatkuvasti vähän fiksummin
Hartwallin pakkauskehitysasiantuntija Virve Valkeapää kertoo, että Hartwallin pakkauksia kehitetään jatkuvasti.
”Olemme keskittyneet optimoimaan esimerkiksi uuden ja kierrätetyn materiaalin suhdetta pakkauksissa. Täysin kierrätetty muovi voi olla epävakaista, ja sen saatavuudessa on haasteita. Siksi optimointityö jatkuu etenkin muovipullojen kanssa.”
Pullojen lisäksi myös muu pakkausmuovi kannattaa lajitella kierrätykseen. Esimerkiksi monipakkauksissa käytettävä muovi voidaan jalostaa uudeksi raaka-aineeksi, josta valmistetaan uusia tuotteita.
Materiaalin kierto numeroina
- Yli puolet Hartwallin lasipullojen lasista on uusiokäytössä.
- Noin neljäsosa monipakkausten muovista on kierrätysmuovia.
- Noin 90 % aaltopahvipakkauksista on kierrätettyä materiaalia.
- Reilut 60 % tölkkien alumiinista on kierrätettyä materiaalia.
”Kierrätysmateriaalien vaikutuksia voi olla vaikea hahmottaa käytännössä. Jos tölkkien valmistuksessa säästetystä alumiinimäärästä tehtäisiin puolen litran tölkkejä, niistä syntyisi lähes 30 000 kilometrin mittainen tölkkijono. Se ulottuisi Lahdesta Fidžille ja koko matkan takaisin”, Virve Valkeapää havainnollistaa.